Tilaa elämälle

Hanna Kaleva: Kansainväliset standardit lisäävät läpinäkyvyyttä

19.04.16 / Kaleva Hanna

Eri maiden toisistaan poikkeavat kiinteistöalan säädösympäristöt ja markkinakäytännöt aiheuttavat harmia ja vaivannäköä etenkin kansainvälisille toimijoille. Kiinteistöalan keskeiset kansainväliset ja kansalliset toimialajärjestöt ovat viime vuosina lyöttäytyneet yhteen entistä laajemmin tunnustettujen standardien kehittämiseksi ja niiden käytön lisäämiseksi. Standardeilla pyritään lisäämään kiinteistöalan läpinäkyvyyttä sekä helpottamaan kansainvälisten yritysten toimintaa. Standardeja soveltaville ammattilaisille standardit luovat työkaluja oman ammattitaidon kehittämiseen ja viestimiseen sekä kilpailukyvyn kasvattamiseen, kun moni kansainvälinen toimija edellyttää niiden soveltamista tilaamissaan palveluissa.

Suomessa tunnetuin standardi on kiinteistöarviointia sääntelevä IVS, jonka soveltamista edellytetään sekä kotimaisissa AKA- että kansainvälisissä RICS-arvioissa. Tätä kautta käytännössä valtaosa ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan arvioista on jo nykyisellään standardin mukaisia.

Tuore IPMS-standardi (International Property Measurement Standard) pureutuu niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin rakennusten pinta-alojen mittaamiseen. Neliö on neliö maasta riippumatta, mutta saman rakennuksen pinta-alamääritelmät saattavat eri maissa poiketa toisistaan kymmeniä prosentteja riippuen siitä, lasketaanko ala ulko- vai sisäseinistä ja sisällytetäänkö siihen yleisiä tiloja ja ulkoisia rakenteita. Pinta-alastandardi on jo olemassa toimistorakennuksille, asuinrakennusten standardi on valmistumassa ja seuraavaksi pureudutaan liike- ja teollisuusrakennuksiin. Kehittäjäkoalition jäsenistä esimerkiksi RICS edellyttää standardin soveltamista arviointeihin liittyvissä pinta-alamittauksissaan. Suomessakin standardi nähdään kiinnostavana, ja RAKLIn Sijoittaminen ja rahoitus -toimikunta evästi RAKLIa hiljattain vähintäänkin seuraamaan sen kehitystä ja leviämistä.

Kansainvälinen eettinen standardi (IES) linjaa kiinteistöliiketoiminnan eettisiä periaatteita ja käytäntöjä. Standardin yleisluonteiset säännöt – kuten luottamuksellisuus, asiakkaan kunnioitus sekä toimintatapojen läpinäkyvyys – saattavat äkkiseltään kuulostaa itsestäänselvyyksiltä kaikille rehellisille palveluntuottajille. Se, että ne ovat meille suomalaisille jo lähtökohtaisesti sisään rakennettuja, ei kuitenkaan välttämättä ole kansainväliselle asiakkaalle selvää. Standardin noudattamisella on siis vähintäänkin viestintäarvoa, kun palveluntuottaja voi asiakkaalleen todentaa ja näyttää ne periaatteet, joiden mukaan toimintaa harjoitetaan. Standardista poikkeaminen voi myös johtaa järjestöjen kurinpitomenettelyihin, mikä lisää asiakkaan turvaa. Eettistä standardia on tarkennettu ja laajennettu eri osa-alueiden tarpeisiin – esimerkiksi RICSillä on erilliset täsmentävät ohjeistot kiinteistönvälittäjille (REABS) sekä managereille (REM).

Kansainväliset koalitiot ovat perusteilla myös rakennuskustannusten sisällön sekä maan pinta-alojen ja maanomistukseen liittyvien oikeuksien standardoimiseksi. Standardeilla ei ole tarkoitus syrjäyttää toimivia kansallisia käytäntöjä, vaan tuoda niiden rinnalle täydentävää, erityisesti kansainvälisiä toimijoita palvelevaa vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Hanna Kaleva, FRICS
Toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy
RICS Suomen ja RICS Euroopan hallitusten jäsen
RAKLIn Sijoittaminen ja rahoitus -toimikunnan asiantuntijajäsen

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä