Tilaa elämälle

Ilpo Peltonen: Kannustaako suhdannetilanne investointeihin

01.04.15 /

Rakentamisen suhdannetilanteen kokonaiskuvaa hämärtää tammikuussa alkanut rakennus- ja asuntotuotantotilaston julkaisukatko, joka jatkuu toistaiseksi. Tilastokeskus ei ole vielä voinut käynnistää tietojen julkaisemista uudelleen, koska Väestörekisterikeskus ei ole pystynyt toimittamaan Tilastokeskukseen tilastojen tietolähteenä käytettäviä rakennusrekisteritietoja riittävän kattavasti. Tiedot ovat jääneet julkaisematta nyt kolmelta kuukaudelta; viimeiset julkaistut luvut kuvaavat lokakuuta 2014.

Rakennushanketiedot eivät välity aineistoissa riittävän kattavasti Tilastokeskuksen käyttöön ja puutteita on erityisesti pääkaupunkiseudun suurten talonrakennushankkeiden aloitustiedoissa. Tämä on johtanut siihen, että luotettavimmat arviot pääkaupunkiseudun tilanteesta on saatavissa Forecon Oy:n ja muiden markkinatilannetta seuraavien asiantuntijapalvelujen analyysijärjestelmistä, joissa suurimpia hankkeita seurataan hanketasolla ja puuttuvat hankealoitukset päivitetään oikealle vuosineljännekselle. Rakennusinvestoinneilla on nykyisessä taloustilanteessa suuri vaikutus bruttokansantuotteen suuntaan, jonka tilastovirheistä aiheutuva hajonta vaikuttaa yleiseen mielikuvaan taloustilanteen kehittymisestä.

Käytettävissä olevien rakennuslupatietojen valossa potentiaalia uusien hankkeiden aloituksiin on, mutta kansantalouden tilanne jarruttaa voimakkaasti hankkeiden aloittamista. Pääkaupunkiseudun asuntotuotannosta suurin osa on ammattimaisten asuntosijoittajien kohteita, joissa eri osatekijöistä muodostuvien korkeiden rakentamiskustannusten lisäksi rahoituksen saatavuus ja ehdot nousevat keskeiseen asemaan investointipäätöksiä tehtäessä. Yksityisen kulutuksen varassa asuntokohteiden aloitusten määrä jäisi nykyisessä suhdannetilanteessa vähäiseksi, kun kotitalouksien ostovoima on heikentynyt ja luottamus oman talouden näkymiin on heikko.

Ulkomaisten sijoittajien aktiivisuus Suomen markkinoilla on ilahduttavasti lisääntynyt ja kysyntä kohdistuu ensisijaisesti pääkaupunkiseudun uusiin, tilatehokkuudeltaan ja sijainniltaan hyviin toimitilakohteisiin. Toimitilatarve ei kuitenkaan ole pääkaupunkiseudulla kasvussa, vaan vähemmän vetovoimaisten toimitilojen vajaakäyttö tulee jatkossakin kasvamaan. Epävarma taloustilanne näkyy heikkona tilakysyntänä ja uusien hankkeiden käynnistyminen on sidoksissa kohteiden vuokrausasteeseen ja odotettavissa oleviin tuottoihin.

Nyt olisi erityisesti vauhditettava yksityisen sektorin investointihalukkuutta, jotta investoinnit pystyttäisiin paremmin toteuttamaan ennakoitavissa olevan suhdannesyklin sisällä. Asuntotarjonnan lisäämiseksi olisi annettava mahdollisuus joustavasti muuttaa epäkurantit toimitilatontit asumiskäyttöön siten, ettei tätä tehdä kunnallisella maapolitiikalla taloudellisesti mahdottomaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa perusvaatimukset kaavoitukselle ja on joustava tässä suhteessa, mutta asemakaavoissa asetetut vaatimukset ovat usein lain edellyttämää tasoa selvästi tiukempia. Yksityiskohtaisten kaavavaatimusten kustannukset pitäisi arvioida ja selvittää se, ovatko vaatimukset perusteltuja ja tarkoituksenmukaisia, jolloin kohtuuhintaisuusnäkökulma nousisi päätöksenteossa esille. Kevyemmillä kaavavaatimuksilla investointeja lähtisi enemmän liikkeelle, kustannukset jäisivät nykyistä matalammiksi ja siten hintatasoa saataisiin laskettua. 

Ilpo Peltonen
tekninen johtaja

RAKLIn tuoreita tiedotteita markkinanäkymistä:

Vuokra-asuntotarjonta lisääntyy
Pääkaupunkiseudun merkitys kiinteistö- ja rakennusmarkkinoilla korostuu