Tilaa elämälle

Kaavamääräysten kustannusvaikutukset – yhteistä ymmärrystä etsimässä

23.11.15 / Roininen Petri

Asemakaavoitus ja kustannukset on intohimoja herättävä yhdistelmä. Aihe on taattua tavaraa, kun halutaan sytyttävä seminaarisessio paneelikeskusteluineen. Kriittisempi tarkastelu saa kysymään, kuinka paljon keskustelussa on analyyttistä faktaa ja mikä osa on populismia. Eteenpäin katsoen oleellinen kysymys kuuluu, onko löydettävissä sellaista näkemystä, jonka voisivat allekirjoittaa yhtä hyvin raaka rakentaja, omistaja-arvoa maksimoiva kiinteistösijoittaja kuin kaupungin yleisestä edusta huolehtiva kaavoittajakin? Entäpä jos tällaista yhteistä näkemystä asemakaavoituksen kustannusvaikutuksista olisi käytettävissä – miten ja millaisin työkaluin sitä voitaisiin hyödyntää käytännön kaavoitus- ja kiinteistökehitystyössä?

RAKLIn uuden strategian kivijalan pohjimmaiset kivet ovat ’Ammattilaiset kokoava verkosto’ sekä vuorovaikutus ja yhteistyö’. Tässä hengessä on kuluvan syksyn aikana työstetty selvitystä asemakaavamääräysten ja vastaavien vaatimusten kustannusvaikutuksista. Uutta tulokulmaa on edustanut se, että peräti noin 60 henkilöä on eri tavoin osallistunut työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin. Osallistujat ovat kaavoituksen, rakentamisen, suunnittelun, sekä kiinteistöjen omistamisen, käyttämisen ja ylläpitämisen asiantuntijoita – täysiverinen ammattilaisten ja eri ammattikuntien verkosto siis.

Luonteeltaan tämä selvitys on jatkoa viime vuonna julkaistulle keskustelupaperille, joka käsitteli vuorovaikutusta asemakaavoituksessa ja kiinteistökehityksessä. Nyt työpajoissa on tutkittu, millaisia kustannusvaikutuksia erilaiset pysäköinti-, yhteistila- ja julkisivuratkaisut tuovat rakentamisen ja investoinnin kustannuksiin. Samoin pyritään erittelemään esimerkiksi kerrosten ja porrashuoneiden lukumäärän, runkosyvyyden ja parvekemääräysten vaikutuksia monen muun seikan ohella.

Tärkeän näkökulman tarjoaa kysymys erilaisten vaateiden yhteisvaikutuksesta – tästä on lopulta kysymys myös kaikkien osapuolten yhteisen asiakkaan, eli käyttäjän kannalta. Kustannusvaikutuksia pyritäänkin selvityksessä muuntamaan käyttäjämaailmaan kuvaamalla ne käyttäjän maksamana hintana tai vuokrana. Tätä kautta siis tullaan kysymykseen asiakaslähtöisyydestä – ymmärrykseen siitä, millaisia laatutekijöitä tavoitellaan, mikä näistä aiheutuva kustannus on, ja kenen maksettavaksi se tulee. Voisiko tämä asiakasnäkökulma olla se, jonka perustalle yhteistä näkemystä voisi rakentaa?

Selvityksen perimmäinen käyttötarkoitus on palvella kaupunkien ja yritysten tarpeita sekä tarjota pohjaa määräyksiin liittyvälle keskustelulle ja kustannustietoisuuden parantamiselle. Työn lopputulemana tavoitellaan koottua kustannustietoa, työkaluja näiden kustannusvaikutusten arviointiin sekä arvioita erilaisten vaateiden yhdistetystä kokonaisvaikutuksesta.

Kuinka hyvin RAKLIn ’ammattilaiset kokoava verkosto’ on työssään onnistunut? Tästä saadaan esimakua 11.12.2015 RAKLIn aamukahvitilaisuudessa, jossa tulokset julkistetaan. Pidemmällä aikavälillä jokainen meistä teeman parissa työskentelevistä osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka sanoista päästään tekoihin - vai päästäänkö.

Petri Roininen ja Mikko Nousiainen

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä

12.01.16

Erillaistuvat tarpeet - ikääntynyt yhteiskunta haasteena

Elinkaari- ja yhteisöasumisen, yhteisöllisyyden ja asunnon (ml. asumiseen liittyvä asuinympäristö) rakenteiden joustavuus, muunneltavuus elämäntilanteen mukaan ovat nousseet viimevuosina keskiöön. Suurten ikäluokkien asumisvarallisuus aiheuttaa myös päänvaivaa. Autopaikoille ei ole enää henkilökohtaista tarvetta. Elämäntilanne vaatii toisenlaisia ratkaisuja. Miten alentaa asumiskustannuksia ja vähentää asumisväljyyttä, kun aikaisempaan elämänvaiheeseen hankittu asunto on turhan kallis ja asumisneliöitä on ihan liikaa eli miten asumiskustannuksia ja -väljyyttä voitaisiin säädellä asukkaan ikääntyessä ja tarpeiden muuttuessa? Miten asuinyhteisöjen yhteisöllisyyttä voitaisiin parantaa ilman kalliita erillisiä ns. yhteistiloja? Miten voitaisiin rakentaa olemassa oleviin tiloihin mukavia, turvallisia ja esteettömiä saunomis- ja yhdessäolon mahdollisuuksia? Asuntokohtaiset saunat eivät niinkään ole mahdollisuus iän karttuessa yksinäisyyden tunnetta torjuttaessa. Kaveri saunassa auttaa selän pesussa ja lisää turvallisuuden kokemusta ( saunanautintoa).
Voisiko yhteisöllisyyden lisäämistä esimerkiksi nuoremman sukupolven asumismahdollisuuksia lisäämällä käyttää ikääntyvän, isot asunnot omaavan väen mahdollisuutena selviytyä kodeissaan. Tutulla asumisympäristöllä on suuri merkitys identiteetille ja siten se on iäkkään ihmisen toimintakyvyn tuki! Voisiko normeja purkamalla ja huomioimalla muuntuvat ihimiselämän tarpeet jo suunnittelussa ja perusparantamisessa vastata ikääntyneen yhteiskunnan tarpeisiin?