Tilaa elämälle

Mikko Nousiainen ja Aija Tasa: Hyviä kaupunkeja autoille ja ihmisille?

20.05.16 / Tasa Aija

Kaupungit kasvavat ja lisää asuntoja tarvitaan. Yksi hidaste hankkeiden käynnistymiselle on rakennuttajien mukaan vuodesta toiseen sama: pysäköintiratkaisut. Viime aikoina eri puolilta maata on kantautunut ilahduttavia uutisia siitä, että kaupungit pohtivat uusia tapoja ohjata parkkipaikkojen rakentamista, ja halukkuutta uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoon on.

Esimerkiksi Vantaalla on pienennetty paikkojen lukumäärävaatimusta alueilla, jotka sijaitsevat loistavien raideliikenneyhteyksien äärellä. Jyväskylässä on onnistuttu vähentämään rakennettavien paikkojen määrää ratkaisevasti, kun kaupungin omistama Jyväsparkki Oy tarjoaa tehokasta palvelua keskitetyissä pysäköintilaitoksissa myös uusilla asuinalueilla. Niissä yritysten ja asukkaiden tarpeisiin on pystytty vastaamaan sujuvasti vuorotellen.

Myös Turussa on kevään aikana keskusteltu RAKLIn klinikalla paljon siitä, miten tulevan matkakeskuksen pysäköintiratkaisut saataisiin toteutettua joustavasti niin, että ne palvelisivat sekä keskuksessa asioivia, sieltä tai sinne matkaavia että lähistön asukkaita. Hyviä esimerkkejä löytyy lukuisia, ja viimeiseksi teema on noussut esille Helsingissä, jossa ehdotetaan jopa pysäköintinormeista luopumista Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman hyväksymisen yhteydessä. Avaus on hyvä ja olisi hienoa, jos näin kysyntälähtöistä pysäköinnin toteutusta kokeiltaisiin rohkeasti vähintäänkin jollakin valitulla alueella.

Syitä pysäköintiteeman kiinnostavuudelle löytyy kaksi: paikkojen rakentaminen etenkin maan alle on erittäin kallista ja olemassa olevan kaupunkirakenteen sisällä, ahtailla tonteilla vaadittujen paikkamäärien toteuttaminen on usein sula mahdottomuus ja jopa este täydennysrakentamiselle. Nämä seikat ovat sellaisia, että aiheesta kannattaakin keskustella ja eri näkökulmia punnita, koska hankkeiden kalleus ja etenemisen hitaus ovat merkittäviä esteitä kaupunkien kehittymiselle toivottuun suuntaan.

On hienoa, että monin paikoin on jo tehty poikkeuksia, ja kohti tarveharkintaisempaa vaatimustasoa mennään rohkeasti kokeillen. Etenkin käyttötarkoituksenmuutokset ovat aikaisemmin usein kaatuneet siihen, ettei tontilta löydy pysäköinnille vaadittua tilaa. Jo resurssiviisauden hengessäkin pitää pystyä entistä paremmin varmistamaan, etteivät parhaat päivänsä nähneet rakennukset seiso tyhjillään, vaan ovat hyödyllisessä käytössä.

Kokeneilla, ammattimaisilla rakennuttajilla on hyvä tuntuma siitä, mikä on tarvittava pysäköintipaikkojen määrä kussakin kohteessa. Paikkoja ei pidä vaatia liikaa eikä liian vähää. Etenkään pysäköintipaikkojen enimmäismäärää ei pitäisi säädellä. Nykyisellä hintatasolla on varmaa, ettei kukaan kustannustietoisesti toimiva rakennuttaja tee yhtään ylimääräistä ruutua, jolle ei ole todellista tarvetta.

Kun kaupungit tiivistyvät, kasvaa tarve löytää yhä tehokkaampia keinoja parkkiongelmien ratkaisemiseen jatkuvasti. Usein nousee esiin myös se, että liikkumisen tapojen kehittyessä, emme osaa arvioida pysäköinnin tarpeita vuosien päähän. Täytyy siis ennakoida myös sitä, miten nyt toteutettavat ratkaisut ovat myöhemmin muokattavissa, jos niitä ei parkkipaikkoina enää tarvita. Esimerkiksi asuinkerrostalon alla sijaitsevaa pysäköintihallia on erittäin hankala, ellei mahdotonta ottaa mihinkään muuhun käyttöön.

On hienoa, että kaupungeissa lisätään vapautta ja hyödynnetään poikkeuksia, jotta rakentaminen sujuvoituu. Jos kaava antaa joustoa pysäköintimääräyksen ratkaisemiseksi, on todennäköisempää, että päästään hyvään suunnitteluratkaisuun. Asuntotuotantotavoitteet ovat MAL-sopimuksissa kunnianhimoisia, ja niiden saavuttamiseksi pitää kaikki keinot ottaa käyttöön.

Mikko Nousiainen
johtaja
Yhdyskunta ja infra

Aija Tasa
johtaja
Asuminen

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä