Tilaa elämälle

Mikko Nousiainen: Liikenneverkon korjausvelka ratkaistava

17.03.14 /

On yleisesti tiedossa, että Suomen infrarakenteiden - katujen, teiden, rautateiden ja erilaisten sähkö- ja johtoverkostojen - kunto on hiljalleen rappeutumassa. Nykytilanteessa infrarakentamisen pääpainon pitää olla elinkeinoelämän tärkeiden kuljetusketjujen toimivuuden takaamisessa ja väylien päivittäisessä kunnossapidossa, jotta sujuva liikkuminen ja verkoston turvallisuus voidaan taata.

Valtion tiukka taloustilanne ja liikenneverkon ylläpitoon osoittama niukka rahoitus johtavat siihen, että vähäliikenteisten väylien ja vanhentuneiden verkostojen ylläpidosta ja uudistamisesta tingitään. Tämä hankaloittaa niin kansalaisten päivittäistä liikkumista kuin elinkeinoelämän kilpailukykyäkin.

Liikennepoliittisen selonteon mukaisesti perusväylänpitoon ohjataan tilanteen korjaamiseksi 100 miljoonan euron lisärahoitus vuonna 2016, ja kehittämishankkeiden rahoitusta pienennetään vastaavasti. Perusväylänpidon lisärahoitus ei kuitenkaan riitä edes ostovoimassa tapahtuneen muutoksen korjaamiseen ja reaalisesti käytettävissä oleva raha vähenee entisestään. Näissä olosuhteissa infran omistajat käyttävät varat infran päivittäisen toimivuuden varmistamiseen, eikä infraa ylläpidetä järkevästi ennakoiden.

Rakennetun omaisuuden tilaa määrittänyt ROTI 2013 -hanke arvioi liikenneverkostojen korjausvelan olevan 2,5 miljardia euroa ja se on edelleen kasvussa. Perusväylänpitoon tarvitaan selvä tasokorotus ja ostovoiman muutos tulee korjata vuosittain. ROTI 2013 edellytti myös valtiolta keskittymistä perusväylänpitoon ja kunnilta yli vaalikausien ulottuvia kunnossapito- ja investointiohjelmia.

Asumisen keskittyminen edellyttää jatkossa yhä enemmän investointeja niin kaupunkialueille kuin niiden välisiin yhteyksiinkin, mikä haastaa infraomistajia entisestään. Tuottavuutta on parannettava toimintaa tehostamalla, priorisoimalla ja älykkäitä, ennakoivia järjestelmiä kehittämällä. Valtion, kuntien ja yksityisten toimijoiden tulee edelleen kehittää aktiivisesti uusia rahoitusmuotoja sekä suurten hankkeiden kustannusten arviointi- ja hallintatapoja.

Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut parlamentaarisen työryhmän kartoittamaan vaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Työryhmän toimeksianto on selvä ja tehtävä tärkeä. Toivotan työlle menestystä ja odotan konkreettisia tuloksia.

Mikko Nousiainen
johtaja, yhdyskunta & infra
RAKLI ry

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä

15.12.14

tulokset puhuvat .....


Olisin mielelläni ollut parlamentaarisen työryhmän ensimmäisessä kokouksessa mukana.

Työohjelmassa kyseisen kokouksen merkityksestä kyseiselle komiteatyölle oli seuraava merkintä hare rekisterin mukaan.

http://www.hare.vn.fi/mAsiakirjojenSelailu.asp?h_iId=20069&a_iId=217247



quote

Parlamentaarinen työryhmä kartoittamaan ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi

TYÖOHJELMA

1. kokous 13.3.2014 (klo 8-9.30): Tilannekatsaus liikennepolitiikan isoon kuvaan sekä liikenneverkon ylläpidon nykytilaan

• liikennepolitiikan iso kuva, mitä muuttunut, mitä tulossa


unquote

Olisin nimittäin tahtonut kuulla, miten kyseiseen ”isoon kuvaan” parlamentaarinen komitea on huomioinut EU liikennestrategian http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en.htm

ja EU:ssa käytössä olevan liikennemoodijaon strategisen merkityksen muutoksissa
http://ec.europa.eu/transport/modes/index_en.htm

Em koska tulosten perusteella niitä kumpaakaan ei ole huomioitu ison kuvan muutoksessa ja siten jälleen vesiliikenteen kehittäminen jätettiin huomioimatta koko korjausvelka-analyysissä.


Liikenteemme LVM kuvauksen nimikkeen ”Isoa kuvaa” pitäisi sovitun EU liikennestrategian mukaan muuttaa siten että maassamme siirrettäisiin kuorma auto liikenteen volyymeja raide ja vesiliikenteen piiriin ilmastopoliittisten ja maamme logistiikkakustannusten saamiseksi muihin EU maihin vertailu ja erityisesti logistiikan osalta kilpailukykyisiksi.