Tilaa elämälle

Mikko Nousiainen: Väylät tarvitsevat rahaa

18.09.14 /

Hallitus on saanut valmiiksi vuoden 2015 talousarvioehdotuksensa. Ehdotuksen valmistelun eri vaiheissa on soudettu ja huovattu sen suhteen, päästetäänkö elinkeinoelämälle elintärkeiden teiden ja ratojen kunto romahtamaan nopeasti vai hieman hitaammin. Talousarvioehdotuksen linjaus rapauttaa väylästön kuntoa nopeasti, sillä ensi vuonna liikenneverkon ylläpitoon on käytettävissä 83 miljoonaa euroa tätä vuotta vähemmän.

Asiantuntijat ovat pitkään tuoneet esiin huolensa siitä, että väyläverkoston nykyinen rahoitustaso ei riitä edes ylläpitämään saati parantamaan väylästön kuntoa. Rakennetun ympäristön tila -raportissa maantieverkon tila on laskenut jo kouluarvosanaan 6,5 ja katuverkonkin seitsemään. Radat sinnittelevät vielä plussan verran katuja paremmalla tasolla. Jos väylien heikko kunto haluttaisiin palauttaa tarkoituksenmukaiselle, lähes alkuperäiselle tasolleen, maksaisi tämä 2,3 miljardia euroa.

Mitä rahoituksen niukkuus tarkoittaa käytännössä?

Yhden vastauksen tähän antaa Uudenmaan ELY-keskuksen laatima Tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2015-2018, joka kertoo karulla tavalla riittämättömän rahoituksen vaikutuksista alueella, jossa ajetaan lähes kolmannes koko maan liikennesuoritteesta. Suunnitelman viidestä tavoitealueesta (sujuvat matkaketjut, toimivat kuljetukset, ilmastonmuutos ja ympäristö, liikenneturvallisuus, alueellinen kilpailukyky) yksikään ei tällä hetkellä parane, ja valtaosa huononee sekä suhteessa nykytilaan että asetettuihin tavoitteisiin.

Suunnitelmassa todetaan esimerkiksi seuraavaa Uudenmaan tilanteesta:

”Korjausvelan annetaan tietoisesti kasvaa ja korjausinvestointeja tehdään äärimmäisen vähän.”
”Ympäristötavoitteita päästöjen ja melun suhteen ei saavuteta.” ”Melu- ja ympäristötavoitteet jäävät korulauseiksi.”
”Huonokuntoisia päällysteteitä on 700 kilometrin matkalla. Nykyrahoituksella huonokuntoisten teiden osuus kasvaa jatkuvasti.”
”Moottoriteiden pientareet alkavat murentua ylläpidon säästöjen seurauksena.”
”Vain kahden ylimmän ylläpitoluokan teiden päällystystahti on pysynyt kestävällä tasolla.”
”Painorajoitettujen siltojen määrä kaksinkertaistui uusien enimmäismittojen astuttua voimaan. Nyt olisi tarpeen korjata 53 painorajoitettua siltaa ja nostaa 22 matalan alikulun korkeutta.” Huonokuntoisia siltoja on noin 160 kappaletta.”
”Liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys vaarantuu ja kansallisista tavoitteista jäädään väistämättä.”
”Urautuneille teillä heittelehtivät kuorma-autot ja rekat ovat liikenneturvallisuuden kannalta painajainen, jota muut tielläliikkujat eivät halua kohdata.”
”Kansallisten kävely- ja pyöräilytavoitteiden toteutumista ei pystytä tukemaan riittävästi.”
”Rahoituksen leikkaaminen ei ole kokonaistaloudellisesti järkevää, sillä ylläpidon puutteessa investointien käyttöikä lyhenee ja niistä saatavat hyödyt supistuvat.”

Toki ongelma on tiedostettu laajemminkin. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että ”päällystettyjen teiden kunto heikentyy sekä keskeisellä tieverkolla että alemmalla tieverkolla. Huonokuntoisten siltojen määrä kasvaa. Myös tieliikenteen turvallisuus heikkenee ja meluntorjuntatoimenpiteitä vähennetään.” Liikenneviraston ylijohtaja totesi viime viikolla MTV:n haastattelussa, että ”Rahat teiden kunnostamiseen ovat jo loppuneet, eli kusessa ollaan”.

Väylien riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus on turvattava

RAKLI vaatii, että vuonna 2015 laadittavan hallitusohjelman yhteydessä ratkaistaan väylien kunnossapidon epäkohdat, joista rahoituksen niukkuus on merkittävin. Perusväylänpidon riittävät määrärahat tulee turvata: rahoituksen taso pitää palauttaa vähintään vuoden 2014 kehysriihen leikkausta edeltäneelle tasolle. Tämä korotus ei riitä poistamaan edellä kuvattuja ongelmia, mutta se antaa mahdollisuuden kehittää toimintaa edes hiukan parempaan suuntaan.

Mikko Nousiainen
johtaja, yhdyskunta & infra

Lisätietoja
RAKLIn hallitusohjelmatavoitteet 2015-2019 kokonaisuudessaan
www.infrakuntoon.fi

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä