Tilaa elämälle

Mikko Östring: Toimitilojen tarve tulevaisuudessa? Tietotyö ja toimistot

15.08.14 / Östring Mikko

Perinteinen toimitilojen määrittely viittaa ”aineettomien tai aineellisten hyödykkeiden tuotantoon” käytettäviin tiloihin, eli tuttavallisemmin toimistoihin, liike- ja palvelutiloihin sekä varasto- ja logistiikkatiloihin. Nykyisin tilalähtöinen tulkinta tuntuu varsinkin tietotyön kannalta suppealta, koska tieto ja sen tuottajat ovat saavutettavissa kaikissa tiloissa, joihin WLAN ja muut tietoverkot kantavat. Kaikille tämä ei ole vielä arkea, vaikka suurin osa suomalaisista tekeekin tietotyötä. Digitalisaation myötä elinkeinorakenteen muutos kiihtyy ja meidän on löydettävä uudet ja kestävät digiajan tukipilarit työpaikoille ja hyvinvoinnille.

Rakennettu ympäristö luo puitteet ja kiinteistöala tarjoaa tilat käyttäjien toiminnalle ja menestykselle. Tulevaisuutemme kannalta keskeiset ”tietotuotteet” ovat erilaisia kuin fyysiset tuotteet, joiden tuottamiseen tilaratkaisut ja työkäytännöt ovat pohjautunut. ”Ajatustyölle”, joka perustuu vuorovaikutukselle, oppimiselle ja luovuudelle tarvitaan toisenlaisia tilaratkaisuja. Suuri osa tiedosta kehittyy ja jalostuu vuorovaikutuksessa kansainvälisissä verkostoissa ja ekosysteemeissä, joissa loppukäyttäjät ovat entistä tärkeämmässä roolissa. Monialaista vuorovaikutusta ei voi korostaa liikaa kansainvälisesti kilpailukykyisten ja arvokkaiden reseptien synnyttämisessä.

Tietotyössä toimitilajohtaminen ja työympäristökehittäminen korostuvat. Ymmärrys työn sisällöstä ja toiminnoista luo perustan tilojen, tietotekniikan ja palveluiden valjastamiselle lisäarvon tuottajiksi käyttäjien työlle. Toimitilajohtamisen tulee tukea muutosjohtamista, lisätä vuorovaikutusta, tiedonjakoa ja oppimista sekä vahvistaa brändiä, asiakaskokemusta ja -arvoa. Fyysisistä, virtuaalisista ja sosiaalisista tiloista ja paikoista muodostuvan työympäristön kehittäminen yhdistää toimitilajohtamisen, henkilöstöjohtamisen ja tietohallinnon. Työympäristöjohtaminen on avain sekä toiminnan että työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Tietotyön ja työn tekemisen muutokset vaikuttavat vääjäämättä myös kaupunkirakenteeseen. Työn vapautuessa ajasta ja paikasta on sitä tukevien tilojen rooli määriteltävä uudelleen. On tunnistettava, miten tietotyön tekemisen paikat (toimistot, hubit, kahvilat, kodit, puistot, liikennevälineet, ym.) tulee sijoittua suhteessa muuhun palveluinfraan. Työn teon tapojen ja tilakonseptien muuttuessa tilatehokkuus kasvaa ja perinteisen toimistotilan ja siilojen tarve vähenee merkittävästi. Nykyistä tilakantaa on muokattava monikäyttöisemmäksi. Sekoittuneet toiminnot luovat sosiaalista tiheyttä ja toimintojen synergiaa, vuorovaikutusta ja tukevat innovaatioiden syntymistä. Erityisesti ne tukevat arjen sujuvuutta ja työntekijöiden hyvinvointia, mikä vaikuttaa työn tuottavuuteen.

Tietotyön muutos vaikuttaa työn itsensä lisäksi tila- ja palvelutarpeisiin. Käsitteenä toimisto alkaa olla vanhentunut tietotyön pyhättö. Tarvitsemme uusia konsepteja, käsitteitä ja toimintamalleja, jotka mahdollistavat tehokkaan toiminnan ja ketterän kehittymisen.

RAKLIn murrostutka tuo näkyviin yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja rakennetun ympäristön kehityksen ajureita, murrosilmiöitä ja tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä