Tilaa elämälle

Mikko Somersalmi: Vero paketoi tiedonantovelvollisuuden hyödyt: noin 35 miljoonaa vuodessa

22.06.17 / Somersalmi Mikko

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö julkaisi 14.3.2017 selvityksen nimeltä: ”Rakentamisen tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista – lainsäädännön vaikuttavuus”. Selvityksessä tutkittiin 1.7.2014 voimaan tulleen rakentamista koskevan laajennetun työntekijätietojen ilmoitusmenettelyn vaikutusta rakentamisen toimialan palkkasumman kasvuun ja sitä kautta verokertymään sekä laajennetun urakkatietojen ilmoitusmenettelyn vaikutusta arvonlisäverojen ilmoittamiseen ja sitä kautta verokertymään rakentamisen toimialalla.

Asia koskettaa läheisesti RAKLIn jäseniä, jotka toimivat rakennusurakoiden tilaajina, ja uusista vaatimuksista aiheutui paljon valmistautumista pari vuotta sitten lain tullessa voimaan. Siksi myös selvityksen tulokset ovat erittäin kiinnostavia.

Selvityksessä on käytetty Verohallinnon tietoja ja ilmoitusvelvollisuuteen perustuvaa dataa vuodelta 2015. Tilastollisen analyysin perusteella on päädytty johtopäätökseen, että rakentamisen laajennettu tiedonantovelvollisuus on kasvattanut verotuottoa ainakin 34–35 miljoonaa euroa vuodessa. Verohallinto toteaa, että vaikuttavuutta arvioitaessa on hyvä huomioida, että lainsäädäntö on uutta, mittauksen tulos perustuu yhden vuoden tutkittuun aineistoon ja sen perusteella mitattuun varovaiseen arvioon uudistuksen verotuotosta. Lisäksi todetaan, että rakentamisalaan on viime vuosina kohdistettu myös useita muita harmaan talouden torjuntaa tehostavia lainsäädäntömuutoksia, kuten käännetty arvonlisäverovelvollisuus, veronumerorekisteri ja tilaajavastuulain muutokset.

Useat samaan toimialaan kohdistuneet lähekkäin tapahtuneet lainsäädäntö- ja toimintatapojenmuutokset vaikeuttavat yksittäisen muutoksen vaikutusten arviointia. Mittauksen perusteella kaikista rakentamisen toimialan lainsäädäntömuutoksista johtuva palkkasumman kasvu oli arviolta 286-313 miljoonaa euroa vuonna 2015. Laajennetun tiedonantovelvollisuuden osuus toimialan palkkasumman kasvusta oli vuonna 2015 noin 31–34 miljoonaa euroa ja osuus palkkaan kohdistuvien verotulojen kasvusta noin 14-15 miljoonaa euroa.

RAKLI ja sen jäsenet kokevat harmaan talouden torjunnan erittäin tärkeänä asiana, mikä näkyy muun muassa omina strategioina harmaan talouden torjumiseksi sekä harmaan talouden torjunnan näkymisenä vastuullisuusmittareissa ja -raportoinnissa. Tiedän, että RAKLIn jäsenistössä tiedonantovelvollisuuden määräysten toteuttamiseen käytetään merkittävästi aikaa ja vaivaa. Lisäksi tietojärjestelmiä ja urakkaprosesseja on kehitetty tiedonantovelvollisuuden vaatimuksiin vastaaviksi.

Verohallinnon esittämä summa saaduista hyödyistä tuntuu ehkä hiukan pieneltä rakennusalan kokoon ja muutokseen kohdistuneisiin odotuksiini nähden, mutta kuten Verohallintokin selvityksessään toteaa, kaikki vaikutukset eivät todennäköisesti näy selvityksen luvuissa, vaan lainsäädännön kehityksellä on ollut myös oma ennaltaehkäisevä vaikutuksensa . Kuitenkin kuten on viimeksi RAKLIn Suomen ja Itävallan asuntorakentamiskustannuksia selvittäneessä FIAT-klinikan vertailussa todettu, rakentaminen on Suomessa erittäin kallista ja jokaisen rakennusalan kansallisen uudistuksen kustannus-hyötyanalyysi on siten erittäin perusteltua. Tätä taustaa vasten on mielestäni erinomaista, että Verohallinto on tehnyt uudistuksen vaikutuksista selvityksen ja käy avointa keskustelua rakennusalan kanssa sen perusteella.

Yleisellä tasolla on tarpeellista miettiä, kuinka yksityiskohtaisia säädöksiä tarvitaan epärehellisten toimijoiden kiinni saamiseksi niin, ettei vaatimuksilla kuitenkaan rasiteta kohtuuttomasti lähtökohtaisesti asiansa hyvin hoitavia. Kuten kaikkien kustannuksia nostavien lainsäädäntöuudistuksien tapauksessa, kulut valuvat lopulta aina hintoihin, olivatpa sitten kyseessä esimerkiksi kiinteistövero, harmaan talouden säädöksistä aiheutuva hallinnollinen työ tai sähkön toimitusvarmuuden tason nostaminen.

Verohallinnon selvitys sisältää lisäksi tulokset Rakennusteollisuus RT:n jäsenille tehdystä kyselystä, jolla kartoitettiin näkemyksiä tiedonantovelvollisuuden vaikuttavuudesta ja käytännön toiminnasta sekä pohdiskelua tiedonantovelvollisuuden kerättävän tietosisällön kehittämisestä analysoinnin parantamiseksi. Urakoitsijapuoli toivoo kyselyn perusteella, että ainakaan uusia velvoitteita harmaan talouden osalta ei nykytilanteessa säädettäisi, vaan kehitettäisiin tähän mennessä toteutettuja menettelyjä.

Tästä olen RAKLIn puolesta samaa mieltä. Verohallinnon pohdinta tiedonantovelvollisuuden tietosisällön yksityiskohtien kehittämiseksi osoittaa hyvin, kuinka sidosryhmäyhteistyön, digitaalisuuden hyödyntämisen ja paremman alan yhteisen ohjeistuksen kautta voitaisiin kehittää asioita kaikkien hyödyksi koko alan kustannustehokkuus huomioon ottaen. Työ harmaan talouden torjumiseksi siis edistyy ja RAKLI jäsenineen on siinä innolla mukana.

Hyvää kesää kaikille.