Tilaa elämälle

Minna Perähuhta: Maalainen arkkitehtuuriopissa – sanasto hukassa

19.05.16 / Perähuhta Minna

Miksi taloa pitäisi kutsua rakennukseksi ja ikkuna onkin aukko julkisivussa? Näitä ja monia muita ihmettelin koko opintojeni alkuajan Tampereella. Kurssillamme oli monia, joille arkkitehtuurin ja rakennusalan sanasto oli täysin itsestään selvää, monia, jotka oppivat sen nopeammin kuin minä ja sitten tällaisia vastarannan kiiskiä, jotka eivät halunneet muuttaa sanastoaan.

Olen kiinteistö- ja rakentamisalan keskeistä sanastoa valmisteltaessa muistanut oman lähtökohtani ja mielessäni naureskellut silloiselle minälleni. Arkkitehtuuriopintoihin tarvittiin monta vuotta, jotta suunnittelijan ajatusmaailma ja sitä edustava sanasto ehtivät juurtua. Mikään sanasto ei ole irrallinen ilmiö, vaan alansa ajatustavan kuva. Tämä pätee niin käyttämäämme arkipuheeseen kuin ammattikieleenkin.

KIRA-alan keskeistä sanastoa tehtäessä on pohjana ollut toistakymmentä eri rakennettuun ympäristöön liittyvää erikoisalan sanastoa. Työtä tehdessä on ollut antoisaa päästä kuulemaan niitä perusteluja, miksi mihinkin käsitteeseen ja määritelmään on eri sektoreilla päädytty. Sanasto on samalla ollut ikkuna – jos ilmaisu sallitaan – tähän erikoisalaan.

Rakentaminen ja kiinteistönpito edellyttävät vahvaa ammattiosaamista ja eri alojen yhteensovittamista suunnittelusta koko elinkaaren ajan. Niin kauan kuin työtä tehtiin paperidokumenttien pohjalta, tiedot siirtyivät seuraavaan vaiheeseen ihmisen välittäminä. Nivelvaiheeseen liittyi ammattiosaamisen ja kokemuksen tuoma tiedon suodatus ja tulkinta. Arkkitehdin kuvia katseltiin ja sitten tehtiin niin kuin hyvä on, myöhemmin talonmies teki omat kiinteistönpidon ratkaisunsa ilman käyttö- ja huoltokirjaa.

Koko rakentamisen ja rakennuksen elinkaareen liittyvä, eri vaiheiden teollistuminen, sähköistyminen ja tiedon muodostuksen digitalisoituminen haastaa toimintatapamme, jossa on paljon paperidokumenttien ajalta periytyvää. Kone käsittelee sujuvasti erilaisia tietoja, mutta vain jos ne ovat koneen luettavissa. Järjestelmissä tiedot siirtyvät, mutta vain jos ne ovat riittävän samanmuotoisia. Kone olisi hyvä renki, jos sillä olisi kunnon työkalut.

Vuorovaikutus, puhuminen ja neuvottelu, toisin sanoen toisen ammattialan ajatustavan, kielen ja sanaston ymmärtäminen, ovat olleet yhteentoimivuuuden keskeinen tekijä. Eikä tämän tekijän merkitystä pidä vähätellä nytkään, saati piiloutua digiviitan alle. Rakentamisen nivelvaiheissa on paljon toimimattomuutta, jonka digitalisaatio on tuonut näkyväksi. Edelleen tarvitaan osaavaa tulkintaa nivelvaiheiden ylittämiseksi, mutta nyt tulkinta ja yhteensovittaminen tehdään jo sanaston ja järjestelmien yhteentoimivuuden tasolla, ei työmaalla.

Minna Perähuhta
Erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö / Rakennetun ympäristön osasto

RAKLI käynnisti loppuvuodesta 2014 hankkeen Kiinteistö- ja rakennusalan keskeisen sanaston laatimiseksi. Sanastoa on laadittu työryhmässä, joka koostuu kiinteistö- ja rakennusalan ja sanastotyön asiantuntijoista. Nyt valmistumassa oleva sanasto sisältää 113 alan kannalta keskeiseksi tunnistettua käsitettä, jotka on määritelty ja joille on annettu suomenkieliset termisuositukset ja näille englannin- ja ruotsinkieliset vastineet. Sanaston kohderyhmänä ovat erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan toimijat. Sanasto on tarkoitettu helpottamaan aihetta käsittelevää viestintää ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Keskeinen sanasto ei poista erityissanastojen tarvetta, vaan siihen on pyritty valikoimaan se osa erityissanastoista, jolla on merkitystä alan yhteisen kielen ja käsitteistön muodostumisessa. Lisätietoa projektista

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä