Tilaa elämälle

Tuomas Lesonen: Onko vaikeneminen sittenkään kultaa?

13.06.14 /

Kuinka on mahdollista, että Suomi pärjää varsin hyvin JLL:n Transparency Index –listauksessa, kun alan toimijat näkevät kiinteistökauppojen ja vuokraussopimusten tietojen julkistamisessa paljon puutteita? Voiko Suomen kiinteistömarkkinoiden pieni koko vaikuttaa positiivisesti luokitteluun vai annetaanko tietoja helpommin kiinnostaville kansainvälisille toimijoille kuin tutuille kotimaisille kilpailijoille?

Tiedon avoin jakaminen on varsin uusi toimintatapa, jota harrastavat ainakin asioita yhdessä eteenpäin kehittävät IT-alan toimijat. Kiinteistö- ja rakentamisalalla toiminta on perinteisempää ja ehkä vanhoillistakin. Meillä avoin tiedottaminen nähdään uhkana ja sen pelätään heikentävän kilpailuasemaa. Kansainvälisillä markkinoilla tieto tuntuu kuitenkin leviävän maamme rajojen sisäpuolista keskustelua rivakammin, joten olisiko meidän aika ottaa koppi ja kehittää markkinoiden läpinäkyvyyttä yhteistuumin? Ainakin RAKLIn Sijoittaminen ja rahoitus –toimikunta arvioi näin ja totesi, että parempi markkinatieto olisi kaikkien etu. Näin riski-tuotto-suhteita voitaisiin arvioida nykyistä tasavertaisemmin.

Tämänhetkinen tilanne tarjoaa mahdollisuuksia helppoihin ja nopeisiinkin uudistuksiin, joista voi olla huomattavaa hyötyä markkinoille toimiville yrityksille. Tarkoituksena on vaikuttaa liiketoimintakulttuuriin, mikä voi toki olla hyvin haastavaa ja aikaa vievää. On kuitenkin tärkeää, että suomalaiset toimijat muuttavat toimintaansa avoimemmaksi ja uutisointia suoremmaksi. Läpinäkyvyyden parantuminen nostaisi kiinteistösijoitusmarkkinoiden kiinnostavuutta ja voisi tuoda meille uusia toimijoita. Suomen kiinteistösijoitusmarkkinat tarvitsisivat kipeästi piristystä vuosien hiljaiselon jälkeen. Markkinoiden läpinäkyvyys olisi yksi askel kohti tätä tavoitetta.

RAKLIn sijoittaminen ja rahoitus –toimikunta päätti kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyttä käsitelleessä kokouksessaan antaa syksyllä suosituksia parhaista käytännöistä (ns. best practices) kiinteistökauppojen ja vuokrasopimusten tietojen julkaisemisesta. Jos muillakin kuin toimikunnan jäsenillä on aiheesta ajatuksia, kuulen niistä mielelläni.

Suosituksen antamisen jälkeen on edessä näytön paikka ja toivon, että alan toimijat todella sitoutuvat suositukseen ja parantavat yhdessä Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja toimivuutta. Tiedottamisen kulttuurin syntyminen on kaikkien etu, vaikka se vaatiikin hieman pioneerihenkeä. Kaikki muutos lähtee itsestä!

Tässä on paikka Suomi-Ruotsi-maaottelullekin – naapurissa tietoa markkinoilta tulee päivittäin ja etenkin vuokrauksista paremmin kuin meillä. Haluammeko me tyytyä tämän kuvitteellisen esimerkin tasoon?

”Jos ei löydä syitä miksi ei pitäisi julkaista, olisi uutinen syytä julkaista.”

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä

13.06.14

Läpinäkyvyys

Maailmassa olisi mukava tiettää monta muutakin asiaa, ja se saattaisi helpottaa yrittäjien elämää. Kaikki eivät halua kaikkia asioita läpinäkyväksi; jotkut asiat ovat liikesalaisuuksia. Kiinteistökaupat ovat jo nykyisinkin julkista tietoa ja kuka tahansa pystyy pienellä vaivalla selvittämään ostajat, myyjät ja kauppahinnat. Usein nämä tiedot kuitenkin jäävät saamatta, kun kiinteistöjä myydään osakeyhtiöinä. Vuokraamiseen liittyvät tiedot ovat usein jo niin sensitiivistä tietoa, että niitä harva jakaa kovin tarkalla tasolla, jos laisinkaan. Vuokralaisena voi olla myös yksityisiä henkilöitä, jotka eivät halua tietojaan julkisuuteen.

Tämä tietojen julkisuuden ongelma on olemassa myös hyvin monella muulla alalla; esim. kaupassa. Monenko yksittäisen kaupan myyntitietoja on julkisesti saatavilla? Sekin olisi kiva tietää, kun vaikka miettii oman kaupan perustamista. Ketjuittain löytyy jo verraittain tarkkaa tietoa, mutta sekin vaihtelee hyvin paljon.

Jos tietojen luovutus ei perustu lakiin tai säädöksiin, niin tietojen luotettavuus kärsii aina huomattavasti.