Johanna Aho: Kaupan murros ja tilatarpeen arvoitus

24.03.17

Kaupan rakentaminen on nyt pääkaupunkiseudulla ennätysvilkasta. Tätä vauhdittaa se, että seudun väkimäärän arvioidaan kaupungistumisen vauhdittumisen myötä kasvavan yli 100 000 ihmisellä hyvinkin pian, vuoteen 2025 mennessä. Mittakaavaa kuvastaa se, että luku vastaa Kuopion asukasmäärää.

Muuttoliike tarkoittaa kaupalle mittavaa ostovoiman kasvupotentiaalia. Samanaikaisesti ilmassa on kuitenkin monia megatrendejä, jotka lisäävät tulevaan kehitykseen liittyviä kysymysmerkkejä. Usko kauppakeskusten menestykseen on tällä hetkellä vahva ja liiketilaa on tulossa pääkaupunkiseudulle jopa 300 000 neliötä lisää.

Uudet keskukset nousevat Pasilaan, Kalasatamaan ja Itäkeskukseen. Espoossa laajennetaan Iso Omenaa, Ainoaa ja Lippulaivaa, ja myös pienempiä olemassa olevien keskusten laajennuksia on vireillä. Suuret keskukset on suunnitteilla myös Kivistöön ja Lommilaan.

RAKLI ja Suomen Kauppakeskusyhdistys kutsuivat kaupan ammattilaiset think tankiin pohtimaan, millaisia tilatarpeet tulevaisuudessa olisivat.

Tällä hetkellä keskiverto kotitalous käyttää tuloistaan noin 35 prosenttia kauppaan, mutta mikä on suhde kymmenen vuoden päästä? Ekologinen kuluttaminen on vahvassa nousussa, ihmisten suhde omistamiseen on muuttumassa ja jakamistalous on arkea. Professori Hannu Saarijärvi on arvioinut, että nettikirpputorien vuotuinen liikevaihto on noin 300- 400 miljoonaa euroa, eli karkeasti yhden kauppakeskuksen myynnin verran.

Mitä digitaalisen vertaiskaupan kasvu tekee perinteiselle kaupalle, kun käytettyjen tuotteiden ostaminen helpottuu? Toisaalta jakamistalous voi lisätäkin kaupan tilantarvetta, jos lainattavien tuotteiden hakemiseen ja palauttamiseen tarvitaan jokin fyysinen paikka.

Ravintolat ja muut vapaa-ajan palvelut ovat vallanneet yhä suuremman alan kauppakeskuksista. Myös tässä markkinassa tapahtuu muutoksia, kun lähettipalvelut kasvattavat suosiotaan ja ravintolaruoka nautitaankin kotona tai työpaikalla. Tämä saattaisi tarkoittaa tulevaisuuden ravintoloissa entistä suurempaa panostusta keittiöihin salitilojen sijaan.

Urbaanien elämäntapojen vahvistuminen lisää tarvetta lähipalveluille ja kaupan rakentaminen keskittyy nyt ratojen varsille, arjen kulkureiteille. Kuluttajatutkimukset osoittavat, että asiakkaat näkevät palveluiden kehittämisen melko perinteisesti ja sekä päivittäistavarakaupoille, paikallis- ja kauppakeskukselle että kivijalkamyymälöille riittää kysyntää. Laajojen valikoimien myymälöiden ei puolestaan ennusteta enää jatkossa olevat menestyskonsepti.

Muutoksia on siis ilmassa, mutta asiantuntijoiden näkemyksen mukaan tilatarpeen kannalta tilanne näyttää lupaavalta. Uudet keskukset rakentuvat hyville paikoille ja suuri osa seudulle muuttavista ihmisistä on nuoria, jotka käyttävät palveluita aktiivisesti. Uusia megahankkeita kuitenkaan tuskin on ihan pian luvassa, kun nykyiset työmaat valmistuvat ja uudet, upeat tilat täyttyvät asiakkaista.

Johanna Aho
toiminnanjohtaja
Suomen Kauppakeskusyhdistys

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi: