• fi
  • en
  • Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus

    Kaavoituksella kestävää kaupunkikehitystä

    Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen keskeisimmät kehitystarpeet ja Raklin tavoitteet liittyvät kaavahierarkian keventämiseen, kaavoitusprosessin ennakoitavuuteen ja sujuvuuteen, kaavojen joustavuuteen, rakennushankkeeseen ryhtyvän kaava-aloiteoikeuteen sekä täydennysrakentamista edistävään maapolitiikkaan.

    Uusien toimintatapojen kehittäminen on välttämätöntä kaupungeissa ilmenevien muutosten voimistuessa ja nopeutuessa. Olemassa oleva yhdyskuntarakenne kiinteistöineen ja infroineen tulee saada tehokkaaseen käyttöön ja kokonaisuuksien kestävästä hallinnasta sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamisesta on huolehdittava.

    Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on keskeisessä asemassa sovitettaessa maankäytön ohjausta muuttuviin tarpeisiin. Rakli on edustettuna MRL-uudistuksen sidosryhmäfoorumissa ja alueidenkäytön jaostossa, ja välittää muillakin tavoin tavoitteensa lakivalmistelijoille ja päättäjille.

    Lue lisää:
    Uusi rakentamislaki sekä alueidenkäytön digitaalisuus eduskuntaan syksyllä – Rakli antaa niin kritiikkiä kuin kiitosta

    Lisätietoa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta:
    Ympäristöministeriö

    Tutustu Raklin ehdotukseen
    Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelumahdollisuus

    Rakli julkaisi keskustelupaperin kaavoituksesta

    Kaupungistuvassa ja yhä nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä tilojen tarpeen ja käytön ennakoiminen vuosikymmeniksi eteenpäin on kaavoittajille sekä kiinteistökehittäjille ja -omistajille yhä haastavampaa.

    Meidän tuleekin huolehtia siitä, että kaupungistuminen on kestävää; esimerkiksi kaavoituksessa ei pidä lukita yhtä tiukkaa kuvaa tulevaisuudesta eikä toteutustapaa, materiaaleja tai tekniikkaa, joilla tulevaisuutta tehdään. Kaksiportainen kaavoitus, osallistava ja oikea-aikainen suunnittelu sekä tyhjien tilojen käyttöönoton helpottaminen esimerkkejä toimista, joilla luodaan tilaa tulevaisuuden haasteisiin vastuulliselle rakennetulle ympäristölle.

    Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla toimistotilaa on tyhjillään nykyään noin 1,2 miljoonaa neliömetriä, ja vajaakäyttöaste on Euroopan korkeimpia. Määrä kasvaa muillakin kaupunkiseuduilla, koska vanha toimistotila ei vastaa tämän päivän toimistotilatarpeita. Uutta ja paljon tehokkaampaa rakennetaan tilalle toisiin sijainteihin. Tyhjät tilat ovat kansallisvarallisuutemme hukkausta.

    Rakli yhdessä KTI:n kanssa on julkaissut keskustelupaperin kaavoituksesta kestävän kaupunkikehityksen tukena.

    Kaavoitus kestävän kaupunkikehityksen tukena:
    Keskustelupaperi