Etusivu » Blogit » Blogi » Rakennuksilla iso rooli kestävän energiajärjestelmän rakentamisessa
« Takaisin blogiarkistoonKuten tiedämme, rakennettu ympäristö vastaa lähes kolmanneksesta Suomen energiankulutuksesta. Suurin osa tästä energiasta käytetään rakennusten lämmittämiseen. Rakennusten energiatehokkuudessa ei kuitenkaan ole kyse vain energian säästämisestä. Energiajärjestelmän toiminnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta on yhä tärkeämpää, milloin energia kulutetaan. Rakennusten rooli energiajärjestelmässä onkin muuttunut yhä aktiivisemmaksi tuotannon, kulutusjouston, energiankierrätyksen ja energian varastointiratkaisujen näkökulmasta.
Rakennuksissa on erilaisia mahdollisuuksia joustaa sekä lämmitys- että sähköenergiankulutuksessa. Yksittäisen rakennuksen joustopotentiaali on yleensä varsin pieni, mutta koko rakennuskantaa ja isoja kiinteistönomistajia tarkasteltaessa potentiaali on jo huomattavan suuri. Isompiin kiinteistökokonaisuuksiin kannattaa keskittää toimenpiteitä myös sen takia, että niin saadaan verkkoihin varmempaa ja hallittavampaa joustokapasiteettia.
Kaukolämmön osalta jousto perustuu usein energiayhtiön ohjausratkaisuihin. Sähkönkulutusjousto taas perustuu joko markkinahintaperusteiseen ohjaukseen tai reservimarkkinoilla aggregaattoriyrityksen ohjaukseen. Näissä käytetään muun muassa tekoälyratkaisuja, ja ohjausta on jo tuotu myös yksittäisiin energiaa käyttäviin kiinteistöihin.
Joustoon tarvitaan kannusteita
Kiinteistönomistajien näkökulmasta riskinä on, ettei joustosta saatava taloudellinen hyöty koidu kiinteistönomistajille siinä määrin, että investoinnit olisivat kannattavia. Toisena haasteena joustoratkaisujen toteuttamisessa on, ettei energiamarkkinoiden kehittymisen näkymää ole riittävän pitkälle. Investointilaskelmien tekeminen on haastavaa, ja usein ratkaisuihin liittyy epävarmuuksia ja riskejä.
Kiinteistöjen joustaviin energiaratkaisuihin kohdennetut investointituet pienentäisivät kiinteistönomistajien riskejä ja kannustaisivat kehittämään uusia ratkaisuja. Tässä tulisi hyödyntää sitoutumista kansallisiin energiatehokkuussopimuksiin, joilla myös kiinteistöalan toimijat ovat sitoutuneet pitkäjänteisiin päästövähennyksiin.
Sääntelyn kannalta merkittävä haaste on, että EU-säädöksien ohjaus ei kannusta kulutusjoustoinvestointeihin. Energiatehokkuusdirektiivi EED ohjaa nykyisellään kokonaisenergiankulutuksen pienentämiseen, mikä käytännössä haittaa investointeja joustavan energiankäytön ratkaisuihin. Nämä ratkaisut vähentäisivät päästöjä kustannustehokkaasti ja vauhdittaisivat uusiutuvan energian investointeja. EU-sääntelyssä haasteena on ollut myös se, ettei suomalaisen tai pohjoismaisen kaukolämpö- ja kaukokylmäverkostojen sekä alueellisten energiaratkaisujen roolia ole tunnistettu, ja siten esimerkiksi SRI-mittaristo ei ole Suomessa kovin käyttökelpoinen työkalu.
Kolme askelta kohti varmempaa energiajärjestelmää
Mitä tehdä, jotta asiat etenisivät toivottuun suuntaan ja energiajärjestelmästä tulee varmempi sekä hintapiikkejä voidaan tasata kiinteistöjen avulla?
Tässä kolme pointtia:
Näillä askelmerkeillä voidaan jo merkittävästi edistää rakennusten kulutusjoustokyvykkyyden kehittymistä. Energiantuotannon vaihteluiden kasvaessa rakennuksilla on yhä merkittävämpi rooli kestävän energiajärjestelmän rakentamisessa, ja toimivia ratkaisuja on tarjolla.