Kaikki lähtee siitä, miten kohtelemme ja kohtaamme muita ihmisiä. Tätä on sosiaalinen vastuullisuus arjen tasolla, myös kiinteistö- ja rakentamisalalla.
Ehkä tähän ajatukseen voisi kiteyttää sitä keskustelua, mitä olemme käyneet Raklin vetämissä sosiaalisen vastuullisuuden työpajoissa syksyn 2025 ja talven 2026 aikana. Olemme tarkastelleet teemaa laajasti, johon on kuulunut esimerkiksi työturvallisuus, työhyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
Työpajoissa keskusteltiin erityisesti rakentamisalan haasteista harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön näkökulmasta. Ilmiö ei ole vähäinen. Suomi menettää vuosittain vähintään satojen miljoonien eurojen edestä verotuloja harmaan talouden seurauksena. Myös viranomaisvalvonnassa ongelmia havaitaan työmailla usein, sillä jopa joka toiselta tarkastetulta työmaalta löytyy harmaan talouden ilmiöitä tai epäilyksiä työperäisestä hyväksikäytöstä.
Työmaan työnantajien velvoite on toimia säädösten ja sopimusten edellytysten mukaisesti. Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy silti työmailla, mutta se jää helposti piiloon. Vaikka hyväksikäytön kohteeksi joutuneilla työntekijöillä on käytössään valitusmekanismeja, ne eivät usein ole käytännössä helposti saavutettavissa.
Tämän vuoksi tilaajalla on merkittävä rooli sekä ongelmien ennaltaehkäisyssä että mahdollisten epäkohtien tunnistamisessa. Työpajoissa korostui ajatus siitä, että sosiaalinen vastuullisuus ei toteudu, jos rakennuttajan sopimuksissa esitetyt vaatimukset eivät jalkaudu työmaan hankintaketjuihin. Sosiaalisen vastuullisuuden toteutuminen hankintaketjuissa edellyttää, että sopimusvaateiden toteutumista seurataan ja valvotaan käytännössä työmailla.
Työpajoissa kuultiin esimerkkejä käytännön työkaluista sosiaalisen vastuullisuuden edistämiseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Hoasin kehittämä Tiedostava työmaa -konsepti, jonka tavoitteena on varmistaa sosiaalisen vastuullisuuden toteutuminen työmailla myös käytännössä. Konseptin kyselyt liittyvät työympäristöön, vuorovaikutukseen sekä henkiseen hyvinvointiin ja näkyvät konkreettisesti työmaan arjessa työntekijöille ymmärrettävällä tavalla. Työntekijöille tarjotaan kanava säännölliseen palautteenantoon, joka madaltaa kynnystä ilmoittaa vakavistakin epäkohdista tai lainvastaisuuksista.
Tiedostava työmaa on herättänyt laajaa kiinnostusta, ja sen on ottanut käyttöön jo useampi organisaatio. Konsepti on käytössä esimerkiksi Senaatti-kiinteistöissä, Laakson yhteissairaalan allianssissa sekä Helsingin Infraohjelmassa. Sitä on laajennettu myös suunnittelu- ja ylläpitopuolelle.
Työpajojen keskeinen viesti on selvä: sosiaalisen vastuullisuuden edistäminen ei ole yksittäinen toimenpide vaan jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä. Raklin jäsenistössä tehdään jo paljon konkreettisia toimia sosiaalisen vastuullisuuden kehittämiseksi, ja hyviä käytäntöjä jaetaan aktiivisesti toimijoiden välillä. Kun vastuullisuuden edistämistä tarkastellaan yhteisen sopimisen ja tavoitteiden, hankkeiden johtamisen menettelyiden ja käytännön toimintojen kautta, voidaan varmistaa, että työmailla toteutuvat reilut ja kestävät toimintatavat.
