• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Ilmainen vinkki kuntapäättäjille – näin teilläkin tulisi täydennysrakentaa

    Huolimatta alhaisesta äänestysaktiivisuudesta, Suomeen on kesäkuussa valittu 309 kunnan- tai kaupunginvaltuustoa. Valtuustoilla on maankäyttö- ja maapolitiikan kautta merkittävä vaikutusvalta kunnan houkuttelevuuteen asuinpaikkana ja työpaikkojen sijoittumiskohteena. Sote-uudistuksen myötä maankäyttöasioiden rooli kunnan toimintakentässä korostuu.

    Kiihtyvä kaupungistuminen ja koronavirusepidemian lisätahdit työn murrokselle haastavat erityisesti kasvavia kaupunkiseutuja. Liike- ja toimistotiloille on vähemmän kysyntää kuin ennen, ja kysyntä kohdistuu aiempaa selkeämmin kauppakeskuksiin ja kaupunkien ydinkeskustoihin. Samaan aikaan asuntomarkkinoilla on merkkejä ylikuumenemisesta.

    Ilmastoa ja biodiversiteettiä suojellaksemme on edistettävä täydennysrakentamista. Rakentaminen kuluttaa huomattavasti vähemmän resursseja, kun se toteutetaan olemassa olevan infrastruktuurin piiriin. Lisäksi kaupunkirakenteen sisällä tapahtuva rakentaminen luo miellyttävämpiä, toiminnoiltaan sekoittuneita alueita, joissa on paremmat edellytykset palvelutarjonnalle.

    Käyttötarkoituksen muutokset ovat toinen osa ratkaisua. Toimistotalo taipuu usein huonosti asunnoiksi, mutta jo huomattavasti paremmin hoiva- tai opetuskäyttöön. Ruotsissa kunta voi myöntää tilapäisen käyttötarkoituksen muutoksen 15 vuodeksi ilman kaavamuutosta. Tämä soveltuisi myös Suomeen hankkeiden käynnistymistä vauhdittamaan.

    Suomen rakennuskanta varsinkin toimistotalojen osalta on varsin nuorta, ja 70-luvulta alkaen yleistynyt elementtirakentaminen tuo erityisiä haasteita käyttötarkoituksen muuttamiselle. Lisäksi aikakauden toimistotalojen dimensiot, kuten runkosyvyys ja kerroskorkeus, tekevät rakennuksista heikosti soveltuvia nykyaikaiseen käyttöön.

    Purkava täydennysrakentaminen tehokkaalla uudisrakentamisella on tällöin usein perustelluin ratkaisu. Rakennusosat tulee toki kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Tähän tähtää muun muassa Tampereen yliopiston tutkimushanke, joka tutkii kierrätettyjen betonielementtien hyödyntämistä uudisrakentamisessa.

    Jos strategisista syistä käyttötarkoituksen muutosta ei haluta sallia, kunta voi antaa alueelle esimerkiksi määräaikaisen vapautuksen yleisestä kiinteistöverosta, mikä voisi toimia kannusteena omistajalle kehittää kiinteistöä nykyisen käyttötarkoituksen puitteissa.

    Helsingin kaupunki on keväällä julkaissut maapoliittiset linjaukset, joissa täydennysrakentamisen edistäminen on otettu yhdeksi lähtökohdaksi. Selkeät, läpinäkyvät periaatteet maankäyttösopimuskorvauksista vähentävät hankkeen taloudellisia epävarmuuksia. Lisäksi tarjolla on porkkanaa: Malmi, Mellunkylä ja Malminkartano-Kannelmäki sekä Raide-Jokerin ja muutamien rautatieasemien lähiseudut ovat täydennysrakentamisen kannustekokeilun piirissä.

    Kokeilulla pyritään edistämään asuntorakentamista alueilla, joilla uusia hankkeita on lähtenyt niukasti liikkeelle. Kannusteisiin kuuluvat muun muassa 25 prosentin alennus sekä yritystilojen vapautus asuinkerrostalojen maankäyttökorvauksesta.

    Rakennetun ympäristön päästöjen minimoinnissa on kuljettu pitkään (talo)tekniikka edellä. Ilmastonmuutos on kuitenkin systeeminen kriisi, joka vaatii systeemisen ratkaisun: Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tehokkaampi käyttö ja täydentäminen ovat keskeinen osa tätä. Läpinäkyvyys, reiluus ja sopivat kannustimet ovat maapolitiikan kulmakivinä hyviä lähtökohtia täydennysrakentamisen edistämiseen myös Helsingin rajojen ulkopuolella. Tämän toteutuminen on viime kädessä kuntapäättäjien tahdosta kiinni.