Kiinteistösijoitusalan toimintaympäristön kehittäminen, kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyys, KJS-pätevyydet
Kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijat kehittivät kevään 2025 aikana yhteistyössä menetelmän, jonka avulla rakennusmateriaalien raaka-aineisiin liittyviä luonto- sekä työ- ja ihmisoikeusriskejä voi hallita. Tavoitteena on jatkaa kohti alan yhteistä kehittyvää toimintamallia. KIRAriskDD on OECD:n ohjeistukseen perustuva huolellisuusmenettely suomalaiselle kiinteistö- ja rakentamisalalle sovellettuna.
Rakennusmateriaalien raaka-aineisiin liittyy merkittäviä ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä, erityisesti toimitusketjujen alkuvaiheessa, kuten kaivannaisteollisuudessa. Toimitusketjut ovat usein pitkiä ja läpinäkyvyys on heikko, mikä tekee vastuullisuustiedon selvittämisestä haastavaa rakennushankkeen eri osapuolille. KIRAriskDD-hankkeessa kehitettiin ratkaisuksi OECD:n ohjeistukseen perustuva huolellisuusmenettely.
– Rakennuttaja on osa toimitusketjujen vastuullisuutta, ja siksi sen on oltava tietoinen käytettävien materiaalien alkuperään ja tuotantoon liittyvistä merkittävistä riskeistä, kertoo kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin hallituksen puheenjohtaja Pasi Suutari.
Menetelmä keskittyy riskimateriaaleihin kuten kupariin, alumiiniin, terässeoksiin ja muihin vihreän siirtymän kaivannaismineraaleihin, joihin liittyen on tunnistettu puutteita ympäristönsuojelussa, työoloissa tai ihmisoikeuksien toteutumisessa.
KIRAriskDD-hankkeessa kehitettiin raaka-aineiden lähtömaiden riskimaamalli kansainvälisten indeksien ja Suomen tullin tilastojen avulla. Riskimaista peräisin olevien raaka-aineiden kohdalla toimitusketjun vastuullisuuteen ja jäljitettävyyteen kohdistuu erityisen korkeat vaatimukset, joita kontrollipistemalli tukee tehokkaasti.
KIRAriskDD-hankkeessa kehitetty kontrollipistemalli mahdollistaa riskiperusteisen ja kohtuullisesti toteutettavan vastuullisuusarvioinnin osana hankintaa. Mallissa toimitusketjusta tunnistetaan toimija, jolla on paras näkymä ylöspäin raaka-aineen alkuperään saakka. Tältä niin sanotulta kontrollipisteeltä pyydetään tietoa vakiomuotoisella kyselyllä, joka ei vaaranna liikesalaisuuksia, mutta antaa riittävän kuvan toimitusketjun kestävyydestä.
Kontrollipistekyselyä tulee edelleen kehittää. Se tarjoaa rakennuttajille, urakoitsijoille ja toimittajille käytännön arjessa toimivan tavan vastata kestävyystavoitteisiinsa ja sitoumuksiinsa tehokkaasti. Yhteisesti sovittu kysely helpottaa vertailtavuutta ja säästää resursseja niin tilaajien kuin toimittajienkin näkökulmasta. Lisäksi kontrollipisteiden kautta kertyvä tieto voi mahdollistaa koko alan yhteisen oppimisen ja riskienhallinnan kehittämisen.
Käytännön jalkautus tarvitsee pilotointivaiheen ja tavoitteena on vakiinnuttaa malli kiinteistö- ja rakentamisalan käyttöön. Pilotoinnissa laajennetaan kyselypohjaa materiaalikohtaisten tietopyyntöjen toteuttamiseksi.
KIRAriskDD toimii monitoimija-aloitteena, jossa rakennushankkeiden tilaajat, toimittajat, urakoitsijat, asiantuntijat ja järjestöt kehittävät yhdessä mallia toimitusketjujen vastuullisuuden kehittämiseksi. Tällaiset aloitteet ovat tehokkaita, koska ne yhdistävät eri toimijoiden näkemykset ja käytännön tiedon yhteiseksi ratkaisuksi. EU-sääntely kannustaa juuri tällaisten yhteistyömallien luomiseen yrityksen huolellisuusmenettelyn tueksi.
Kevään 2025 aikana toteutetun tutkimushankkeen koordinaattorina oli KIRAHub ja rahoittajana TT-Säätiö. Hankkeeseen osallistui noin kolmekymmentä asiantuntijaa rakennuttajista, rakennusliikkeistä ja rakennusmateriaalivalmistajista. Lisäksi hankkeessa haastateltiin muutamia kymmeniä asiantuntijoita. Mukana olivat myös Rakennusteollisuus RT ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli.
Lisätietoja ja tulosraportin saat hankkeen vetäjiltä: