Raklin suhdannekatsaus: Rakentamisen kehitys odotettua heikompaa – asuinrakentamisen toipuminen takkuaa

Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.

Suomessa rakentamisen kehitys on ollut odotettua heikompaa alkuvuoden aikana ja osa aiemmin ennustetusta kasvusta lykkäytyy ensi vuoden puolelle. Rakentamisen tuotannon arvon odotetaan nyt kasvavan 2,5–3,0 prosenttia vuonna 2025 ja 7 prosenttia vuonna 2026. Tänä vuonna heikompia lukuja ajaa erityisesti asuinrakentamisen odotettua pienempi kehitys alkuvuoden aikana.

Myös toimitilarakentamisen puolella alkuvuosi on lähtenyt vaisusti käyntiin, mutta sektorille ennakoidaan silti kasvua. Korjausrakentamisessa kasvu jää lähelle nollaa tänä ja ensi vuonna.

Pääkaupunkiseudulla rakentamisen näkymät ovat muuta maata heikommat, sillä rakentaminen jää noin 1–2 prosenttia miinukselle vuonna 2025.

”Rakentamisen kehitys oli pettymys alkuvuodesta. Lisääntynyt taloudellinen epävarmuus, tilojen liikatarjonta, korkeat rakennuskustannukset ja vaisu kysyntä eivät antaneet eväitä kasvuun. Suomessa rakentamisen pitkän aikavälin näkymät ovat kuitenkin valoisammat kuin mitä nykyinen kehitys antaa ymmärtää. Asuntopuolella suurten kaupunkien voimakas väestönkasvu alkaa sulattaa omistus- ja vuokra-asuntojen liikatarjontaa. Väestönkasvun odotetaan jatkuvan melko voimakkaana myös seuraavan 20 vuoden ajan, mikä kasvattaa asuin-, toimitila- ja infrarakentamisen kysyntää pitkällä aikavälillä”, toteaa Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.

Suomen kiinteistösijoitusmarkkina kääntynyt kasvuun hiljaisten vuosien jälkeen

Kiinteistökauppavolyymin kasvua on ajanut alkuvuonna ulkomaisten sijoittajien aktiivisuus. Kuluvan vuoden transaktiovolyymin ennustetaan nousevan noin 4 miljardiin euroon eli 80 prosenttia korkeammaksi kuin viime vuonna. Kasvua tukevat talouden asteittainen vahvistuminen, korkotason lasku, kansainvälisten pääomien asteittainen kasvu ja näköpiirissä olevien loppuvuoden transaktioiden määrä. Sijoittajien suosiossa vuoden alkupuolella ovat olleet erityisesti asunnot, yhteiskuntakiinteistöt ja liiketilat.

Yhdysvaltojen ja EU:n tullisopimuksella merkittäviä vaikutuksia kiinteistö- ja rakentamisalan näkymiin

Vaikka tullimaksujen korottaminen 15 prosenttiin hidastaisi Suomen viennin kasvua, niin sopimus vähentää kauppapolitiikkaan liittyvää epävarmuutta, mikä osaltaan tukee talouskasvua.

Sopimuksen vaikutukset kiinteistö- ja rakentamisalaan näkyisivät erityisesti epävarmuuden hälvenemisen, kauppasodan riskin pienentymisen ja kohentuneiden talousnäkymien kautta. Asuntomarkkinaan tämä vaikuttaisi kuluttajaluottamuksen ja asuntokaupan piristymisenä. Samalla Suomen rakennusinvestoinnit voisivat saada sopimuksen myötä tarvittavaa nostetta talousnäkymien parannuttua. Kiinteistösijoitusmarkkinassa epävarmuuden pienentyminen ja paremmat talousnäkymät saattaisivat vauhdittaa kaupankäyntiä.

”Tullisopimuksella on merkittäviä vaikutuksia Suomen kiinteistö- ja rakentamisalan näkymiin. Sopimus parantaa alan kasvunäkymiä, jos epävarmuus hälvenee, vältetään kauppasota ja EU ei aseta Yhdysvalloille vastatulleja. Kokonaisuudessaan sopimuksen ansiosta Suomen talouskasvu saattaa jäädä ennustettua korkeammaksi”, korostaa Ruotsi.

Katsaus tarkastelee ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoita rakennuttajien ja kiinteistönomistajien näkökulmasta. Lähtöaineistona ovat olleet muun muassa Nordea Pankki Suomi Oyj:n aineistot, RPT Byggfakta Oy:n hanketiedot, Forecon Oy:n mallinnusmenetelmät ja tiedostot, KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinatietokannat, Rakennusteollisuus RT:n tiedostot, Newsecin aineistot sekä yleiset talousennusteet.