Kiinteistö- ja rakentamisalan yhteinen menetelmä haitallisten vaikutusten vähentämiseksi luonnolle ja ihmisille on edennyt testivaiheeseen
Kiinteistö- ja rakentamisalalla on kehitetty riskiperustainen ja kohdennettu menetelmä, jonka avulla rakennushankkeen tilaajat ja toimittajat voivat yhdessä hallita toimitusketjun kestävyyttä. Yhteinen prosessi ja yhtenäinen kysely hyödyntävät uutta kontrollipistemenetelmää, joka tuo läpinäkyvyyttä toimitusketjujen alkupäähän. Nyt #KIRAriskDD-menetelmä testataan käytännössä yhdentoista yrityksen voimin. Menetelmän tavoitteena on vähentää haitallisia vaikutuksia ihmisiin ja luontoon koko arvoketjussa.
Suomalaiselle rakentamisalalle kehitetty kontrollipistemenetelmä perustuu OECD:n due diligence -malliin
KIRAriskDD-menetelmä julkaistiin kesällä 2025. Se keskittyy erityisesti raaka-aineiden alkulähteisiin, joissa luonto- ja ihmisoikeusriskejä voi esiintyä eniten. Nämä riskit ovat usein kaukana suomalaisesta rakennustyömaasta. Nyt testattavissa toimitusketjuissa riskit ulottuvat Latviaan, Bulgariaan, Espanjaan, Turkkiin ja Etelä-Koreaan. Samalla menetelmää sovelletaan myös kotimaisiin tuotteisiin kuten valmisbetonin ja puurakenteiden ketjuihin.
Menetelmän kehittäminen sai alkunsa, kun yritysten kiinnostus oman arvoketjunsa hallintaan on viime vuosina kasvanut, huolimatta EU:ssa käynnissä olevasta kestävyyssääntelyn purkamisesta. Yritykset eivät ole kiinnostuneita toimitusketjunsa riskeistä siis sen vuoksi, että siihen liittyisi pakottavaa lainsäädäntöä. Useilla keskisuurilla ja suurilla yrityksillä on kestävyysohjelmissaan vapaaehtoisesti sitouduttu esimerkiksi ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja luontokadon estämiseen. Nämä yritykset haluavat, että myös niiden toimittajat jakaisivat samat arvot.
KIRAriskDD-menetelmä on kehitetty soveltaen OECD 2023 julkaisemaa Due Diligence ohjeistusta, mutta siitä on tehty suomalaiselle rakentamisalle soveltuva versio. Keskeinen osa menetelmää on kontrollipistekysely, jossa rakennushankkeen osapuolet yhdessä kysyvät kauempana toimitusketjusta olevalta yritykseltä kestävyyteen liittyen harmonisoituja kysymyksiä, jotka eivät ole vastaajalle kohtuuttomia. Niin sanottu kontrollipiste on toimitusketjun yritys, jolla on paras tieto raaka-aineiden alkuperästä, esimerkiksi jalostamo tai saha.
Yksitoista yritystä pilotoi menetelmää talvella 2025–2026
Ensimmäisessä testauksessa tutkittavia rakennustuotteita ovat vähähiilinen betoni, vähähiilinen teräsrunko, kipsilevyväliseinä ja puurakenteiden vesikattoelementti. Jo aiemmin menetelmää kehitettäessä on tunnistettu, että riskejä liittyy varsinkin metalleihin ja vihreässä siirtymässä tarvittaviin mineraaleihin. Nyt pilotoinnissa isoon rooliin ovat nousseet kierrätysmateriaalit, joiden toimitusketjuihin liittyy omanlaisiaan vastuullisuusriskejä. Pilotointivaihe päättyy helmikuussa 2026, jolloin hankkeeseen osallistuneet yritykset saavat menetelmän hyödynnettäväksi hankkeissaan.
Uusi suunta EU:lta: riskiperustainen huolellisuus korostuu
Yritysten huolellisuusprosessilla (due diligence) tarkoitetaan koko liiketoiminnan ja arvoketjun kattavaa, jatkuvaa prosessia, jossa kestävyysriskit ja haitalliset vaikutukset tunnistetaan, arvioidaan, ehkäistään ja vähennetään sekä niistä viestitään.
Vuonna 2025 marraskuun lopulla EU:n komissio käsitteli muutosta, joka tuo helpotusta alkuperäisen yritysvastuudirektiivin jo ennakolta kohtuuttomiksi koettuihin vaatimuksiin. Pääpiirteissään kevennetyn direktiivin tulkitaan tarkoittavan tällä hetkellä:
- Yritykset voivat nyt keskittyä arvoketjunsa niihin osiin, joissa haitallisten vaikutusten riski on suurin, ja asettaa suorat kumppanit etusijalle silloin, kun vaikutusten todennäköisyys on yhtä suuri.
- Arvoketjun täydellisen kartoituksen sijasta yritykset tekevät yleisen esiselvityksen hyödyntäen kohtuudella saatavilla olevaa tietoa.
#KIRAriskDD-menetelmä on käytännöllinen väline näihin vaatimuksiin vastaamisessa. Toimitusketjujen kestävyyden hallinta ei ole kertaluonteinen projekti, vaan edellyttää sekä tilaajilta että toimittajilta jatkuvaa vuoropuhelua ja henkilöstön systemaattista kouluttamista.
Lisätietoja #KIRAriskDD-hankkeen vetäjiltä:
Petri Suutarinen, petri.suutarinen@finreim.fi
Vesa Ilmarinen, vesa.ilmarinen@katalysti.fi