Kiinteistöjen käyttö ja ylläpito, sisäilma-asiat, kosteudenhallinta, Rakennuttajatoimistojen liitto RTL ry asiamies, TETS-yhteyshenkilö, Pohjois-Suomen aluetoimikunta
Voimakkaasti kasvava sähkön kysyntä ja sääriippuvaisen sähkön tuotannon lisääntyminen tuottavat isoja haasteita sähkön riittävyyteen ja sähköverkkojen siirtokapasiteettiin tulevina vuosina. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa sähkömarkkinalakiin etusijamenettelyä, joka on yksi keino hallita verkkokapasiteetin riittävyyttä ja kannustaa joustavan tuotannon rakentamiseen. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan ehdotettu malli ei huomioi tarpeeksi rakennusten kulutusjoustopotentiaalia eikä tuo uusia kannusteita kulutusjouston tarjoamiseen.
Vuosikymmenen loppuun mennessä tarvittavan säätökapasiteettitarpeen on arvioitu Suomessa olevan noin 1000 megawattia, mutta tämänhetkisten tietojen mukaan säätökapasiteettia on toteumassa vain muutamia satoja megawatteja. Merkittävän lisän kulutusjoustopotentiaaliin toisi jo olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen, sillä suomalaisten rakennusten kulutusjoustopotentiaali on noin 3 000–3 400 megawattia.
”Rakennusten mahdollistamalla kulutusjoustolla voi ehkäistä sähköpulaa ja varmistaa, että sähköverkoissa riittää siirtokapasiteettia. Rakennusten kulutusjoustopotentiaali on mahdollista ottaa käyttöön suhteellisen helposti ja ilman suuria investointeja. Joustoa on mahdollista saada pitkäaikaisesti toisin kuin akustoilla, jotka eivät tuo turvaa pitkäkestoisissa häiriötilanteissa”, toteaa Raklin projektipäällikkö Juho Kess.
Ehdotettu etusijamenettely on yksi keino hallita verkkokapasiteetin riittävyyttä ja kannustaa joustavan tuotannon rakentamiseen.
”Malli ei kuitenkaan tuo uusia kannusteita kulutusjouston tarjoamiseen, missä säätökapasiteettia olisi toteutettavissa huomattavasti kustannustehokkaammilla ja ilmastoystävällisemmillä ratkaisuilla”, jatkaa Kess.
Rakli ehdottaa, että etusijamenettelyssä huomioitaisiin säästä riippumattoman joustavan sähköntuotantokapasiteetin lisäksi myös kulutusjoustokapasiteetti, mikäli sen vaikutus sähköjärjestelmän riittävyyteen on vastaava. Rakennukset voivat osallistua sähköjärjestelmän tasapainoa ylläpitäville reservimarkkinoille aggregaattorin kautta, joka kokoaa useiden rakennusten joustokapasiteetin yhteen Fingridille tarjottavaksi.
Esimerkiksi lämpöpumppujen tehoa säädetään hieman ylös tai alas niin, että rakennuksen olosuhteet eivät juuri muutu. Rakennukset voivat osallistua myös suoraan tai aggregaattorin kautta jakeluverkonhaltijoiden siirtojenhallinnan markkinaan, mikä tuo helpotusta tarpeeseen vahvistaa jakeluverkkojen kapasiteettia. Rakli kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että etusijamenettely koskisi myös nykyisiä liittymiä, joita suurennetaan. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin latauspaikkavaatimusten vuoksi moni kiinteistö on kasvattamassa sähköliittymänsä kapasiteettia ja sen myötä putoamassa etusijaryhmään 2. Raklin mukaan olisi kohtuutonta, jos lain velvoittama investointi jäisi odottamaan verkkokapasiteetin vapautumista ennen kuin se voitaisiin ottaa käyttöön.