Pihla Lindholm
Data-analyytikko
Datan keruu, prosessointi, analysointi ja visualisointi sekä tiedolla johtaminen
Mitä tapahtuu, kun päätöksenteon pohjana käytettyä tietoa ei enää olekaan saatavilla?
Tilastokeskuksen määrärahoihin kohdistuneet leikkaukset tekivät kysymyksestä konkreettisen, kun useita tilastoja uhkasi lakkauttaminen. Uhan alla oli myös kiinteistö- ja rakentamisalalle olennaisia aineistoja, kuten vuokratiedot ja kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi. Valmistelun aikana Rakli kävi tilanteesta keskustelua Tilastokeskuksen kanssa ja teki vaikuttamistyötä myös yhdessä muiden KIRA-alan järjestöjen kanssa.
Kiinteistö- ja rakentamisalan osalta merkittävimmiltä lakkautuksilta vältyttiin. Osa tiedoista siirtyi kuitenkin maksullisiksi. Tilastoinnin jatkuvuuden kannalta tämä on lakkauttamista parempi vaihtoehto, mutta samalla kaikille avoimen tiedon määrä vähenee. Kyse ei myöskään ole ainoastaan siitä, mitä tilastoja julkaistaan. Varsinaisten lakkautusten lisäksi resurssien väheneminen näkyy tietojen harvempana päivittymisenä, viivästyksinä ja päivityskatkoina. Kaikki tämä heikentää aineistojen ajantasaisuutta ja käyttökelpoisuutta.
Avoimen datan keskeinen arvo on yksinkertainen: sama tieto on kaikkien saatavilla riippumatta esimerkiksi organisaation taloudellisista resursseista. Se tarjoaa päätöksenteolle yhteisen lähtökohdan ja mahdollistaa tehtyjen tulkintojen tarkastamisen ja haastamisen. Siksi tilastojen lakkauttamisessa tai niiden saatavuuden heikkenemisessä ei ole kyse vain yksittäisten aineistojen katoamisesta. Samalla kapenee yhteinen tietopohja, jonka varassa yhteiskunnallisia ja taloudellisia päätöksiä tehdään. Kun tiedon saatavuus ja ajantasaisuus heikkenevät, päätöksenteossa jää enemmän tilaa oletuksille ja mututuntumalle. Pahimmillaan kovaäänisin voittaa ja päätöksiä tehdään yhä enemmän hiharavistusten varassa.
Kun avointa dataa on vähemmän saatavilla, tietoa haetaan yhä enemmän muista lähteistä, esimerkiksi yksityisten toimijoiden tuottamista aineistoista. Tällöin tiedosta ja sen saatavuudesta tulee myös vallan väline. Data voi olla merkittävä kilpailuetu ja kaupallisesti arvokasta, jolloin sen avaamiseen ei välttämättä ole samanlaisia kannustimia kuin julkisessa tilastotuotannossa. Ilman pääsyä alkuperäiseen aineistoon tiedon käyttäjät joutuvat nojaamaan valmiiksi tuotettuihin analyyseihin, tunnuslukuihin ja tilannekuviin. Datan haltija tekee tällöin valintoja siitä, mitä aineistosta nostetaan esiin, millä mittareilla sitä tarkastellaan ja mistä näkökulmasta tulokset esitetään. Samalla heikkenevät mahdollisuudet tarkistaa faktoja, arvioida tehtyjä tulkintoja ja haastaa niitä.
Avoin data on erityisen arvokasta toimijoille, joille ei kerry oman liiketoiminnan sivutuotteena laajoja tietovarantoja. Siinä missä esimerkiksi markkinalla aktiivisesti toimivalle yritykselle syntyy jatkuvasti omaa dataa, järjestöjen, tutkimusorganisaatioiden ja monien muiden toimijoiden tilannekuva rakentuu vahvemmin ulkopuolisten tietolähteiden varaan. Näin on myös Raklissa, jossa olemme viime vuosina panostaneet entistä enemmän tiedolla johtamiseen. Hyödynnämme avointa dataa muun muassa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, Raklin elinvoimaindeksissä, median tietotarpeisiin vastaamisessa, jäsentapaamisissamme sekä säännöllisesti tuottamassamme kiinteistö- ja rakentamisalan markkinatiedossa. Datan avulla voimme yhdistää asiantuntijoidemme näkemykset laajempaan tietopohjaan ja perustella johtopäätöksemme entistä vahvemmin.
Huoli tämänhetkisessä kehityksessä ei siis ole se, etteikö tietoa olisi. Sitä on enemmän kuin koskaan. Olennaista on, kenen hallussa tieto on, kuka pääsee siihen käsiksi ja kuka saa päättää, mitä siitä näytetään muille. Avoin data ei takaa, että päädymme samoihin tulkintoihin. Se antaa kuitenkin kaikille mahdollisuuden tarkastella samoja faktoja ja tehdä niistä omat johtopäätöksensä.
