Etusivu » Blogit » Blogi » Mitä tiedämme ja luulemme täydennysrakentamisen perusteluista ja vaikutuksista?
« Takaisin blogiarkistoonYhdyskuntarakenteen tiivistämistä tavoitellaan monessa suomalaisessa kaupungissa. Maankäyttöpolitiikan painopiste onkin siirtynyt olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, ja tältä osin puhutaan jopa kaupunkisuunnittelun paradigman muutoksesta. Tiivistämiskehityksen taustalla on moninaisia, joskus keskenäänkin ristiriitaisia taloudellisia, ympäristöllisiä, sosiaalisia sekä politiikan toimintaympäristöön liittyviä motivaatioita, ajureita ja muutosvoimia. Keinona tiivistämiseen pidetään täydennysrakentamista.
Täydennysrakentamista leimaa vahvasti määritelmällinen monitulkintaisuus ja hankaluus – niin julkisessa keskustelussa kuin akateemisissa tutkimuksissa. Suositun määritelmän mukaan kaupunkirakenteen tiivistäminen viittaa asuntojen nettomäärän kasvuun rakennetun alueen sisällä (Broitman ja Koomen 2015). Tämäntyyppisestä luonnehdinnasta ei käy ilmi tiivistämisen monimutkaisuus strategisena tavoitteena tai täydennysrakentamisen toteuttamisen haasteet (Boyko ja Cooper, 2011; Holman et al., 2015).
Täydennysrakentaminen käsitteenä sisältää käytännössä kaiken kaupunkiuudistuskohteista omakotitaloalueiden pienimuotoiseen täydennysrakentamiseen. Määritelmällinen hämäryys vaikeuttaa osaltaan täydennysrakentamisesta käytävää keskustelua, poliittista tavoitteenasetantaa, maankäyttöpoliittisten keinojen valintaa täydennysrakentamisen edistämiseksi, täydennysrakentamisen vaikutusten mittaamista ja arviointia sekä aiheesta tehtävää tutkimusta. Ei ole selvää, mitä luulemme ja tiedämme täydennysrakentamisen perusteluista, ja toisaalta niistä vaikutuksista, joita erityyppisillä täydennysrakentamisen muodoilla ja toteutustavoilla on.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa maankäyttöpolitiikkaa tarkastelevassa monitieteellisessä SmartLand.fi-tutkimushankkeessa tiivistäminen ja täydennysrakentaminen ovat keskeisiä teemoja, joita tarkastellaan eri näkökulmista ja erilaisin menetelmin. Tavoitteena on tutkia paitsi täydennysrakentamisen erilaisia vaikutuksia, niin myös mahdollisuuksia ja keinoja kehittää täydennysrakentamiseen liittyvää maankäyttöpolitiikkaa.
Luulot ja tiedot täydennysrakentamiseen liittyen ovat herättäneet paljon keskustelua myös hankkeen tutkijoiden kesken. Näihin kysymyksiin liittyen hanke järjestikin muutama viikko sitten maankäytön asiantuntijoille suunnatun Täydennysrakentamissparrin, jossa esiteltiin viimeaikaisia tutkimustuloksia aihepiiriin liittyen. Esitellyt tutkimukset liittyivät uudisrakentamisen synnyttämiin muuttoketjuihin asumisen saatavuuden näkökulmasta sekä alueelliseen eriytymiseen ja segregaatioon sekä hiilipäästöihin. Esityksissä pyrittiin avaamaan täydennysrakentamisen muodon ja toteutustavan merkitystä tutkimustuloksiin.
Terveisiä ja oppeja kuultiin myös Montrealista, jossa tiivistämistä tavoitellaan innovatiivisesti, monipuolisesti ja hyväksyttävyyden merkitystä korostaen. Tästä on esimerkkinä Decoding Density -ohjelma. Sparrin esitykset löytyvät Smartland.fi-sivuilta.
Huolimatta täydennysrakentamisen lisääntyneestä merkityksestä ja lukuisista siihen liittyvistä tutkimuksista, systemaattinen ymmärrys erilaisten tiivistämismuotojen vaikutuksista maankäyttöpolitiikkaan ja sen hyväksyttävyyteen on kuitenkin vielä vähäistä. Täydennysrakentamista ei voi käsitteenä tai sen perusteluihin vedoten käsitellä vain yhtenä asiana, jota tavoitellaan ja joka tuo juuri tiettyjä mitattavia etuja tai seurauksia, koska variaatio käsitteen sisällä on niin suuri. Täydennysrakentamista edistävässä maankäyttöpolitiikassa tarvitaan räätälöintiä ja kontekstin ymmärtämistä sekä huomioimista.
SmartLand.fi pyrkii osaltaan edistämään tätä täydennysrakentamisen käsitteellistämistä. Täydennysrakentamisen motivaatioita on tärkeä ymmärtää ja punnita politiikan tavoitteiden määrittämisessä, erilaisten strategioiden luomisessa sekä täydennysrakentamisen vaikutuksia tarkasteltaessa, sillä ne muodostavat pohjan politiikan hyväksyttävyydelle.
Blogin kirjoittaja TkT Tuulia Puustinen työskentelee tutkijatohtorina Aalto-yliopiston Kiinteistötalouden tutkimusryhmässä.
Tutkimusta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto (päätösnumerot 352450, 352451, 352452, 352453).
Käytetyt lähteet:
Boyko, C. T. and R. Cooper (2011) Clarifying and re-conceptualising density. Progress in Planning 76.1, 1-61.
Broitman, D. and E. Koomen (2015) Residential density change: Densification and urban expansion. Computers, Environment and Urban Systems 54, 32-46. Holman, N., A. Mace, A. Paccoud and J. Sundaresan (2015) Coordinating density; working through conviction, suspicion and pragmatism. Progress in Planning 101, 1-38.