Diplomityö: Julkiset hankinnat muodostavat 9 miljardin euron mahdollisuuden rakennusalan innovaatioiden kehittämiselle 

Julkiset hankinnat muodostavat Suomessa 47 miljardin euron arvoisen mahdollisuuden innovaatioiden ja kestävän yhteiskunnan edistämiselle. Rakennusala 24 % osuudellaan muodostaa merkittävän osan tästä mahdollisuudesta. 

Käsitteenä innovatiiviset julkiset hankinnat on vielä epäselvä ja usein sen ajatellaan tarkoittavan rakennusalalla hankintamenettelynä vain innovaatiokumppanuutta. Kuitenkin kaikki hankintamenettelyt voidaan käsittää innovatiivisina ja innovaatioita tukevina. 

Valmistuin Johtamisen ja tietotekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistosta ja sain mahdollisuuden tutkia diplomityössäni rakennusalan julkisten hankintojen innovatiivisuuden kehittämistä Raklin ja Rakennusteollisuus RT:n kanssa. Nyt tutkintoni ja tutkimukseni valmistuttua pääsen jakamaan tuloksia blogin merkeissä. Kiitos, että innostuit lukemaan! 

Julkinen hankinta tarkoittaa, että julkinen toimija, esimerkiksi kaupunki, ostaa johonkin tarpeeseensa ratkaisun tai toiminnon. Rakennusalalla tämä voi tarkoittaa vaikkapa uuden koulurakennuksen hankkimista. Julkiset hankinnat ovat suuri osa monen maan taloutta ja usein kunnat ja kaupungit ovat rakennusliikkeiden suurimpia asiakkaita. Julkiset hankinnat vastaavat jopa 50 % kuntien kokonaismenoista. Suomessa julkisia hankintoja säätelee Laki julkisista hankinnoista. Julkisen hankinnan tarjouspyyntöön vastaaminen tarjouksella voi kustantaa rakennusliikkeelle jopa 200 000 euroa. Aihe on täten yhteiskunnalle merkittävä sekä veronmaksajien että palveluntarjoajien näkökulmasta. 

Julkisten hankintojen innovatiivisuutta haittaavia tekijöitä on tutkittu runsaasti, joten suuntasin oman tutkimukseni ratkaisun löytämiseen. Tutkimuksen viitekehys on kuvan 1. mukainen. Aiheina innovaatiot, julkiset hankinnat ja muutoksen johtaminen yhdistyvät rakennusteollisuuden kontekstissa. 

Tutkimusta varten järjestettiin kolme työpajaa vuoden 2025 alkupuoliskolla, joissa yhteiskehittämisen keinoin tarkennettiin julkisten hankintojen käsitettä ja rakennettiin alaa palveleva toimintamalli. Lisäksi haastateltiin kymmenen alan asiantuntijaa ja luettiin aiheen kirjallisuutta. Lopuksi VTT:n erikoistutkija Ville Valovirta kommentoi toimintamallia. Valovirta totesi mallin olevan looginen ja että sitä tulee testata. 

Tutkimuskysymykseni oli, että: 

”Miten julkisen tahon hankintayksikön kyvykkyyttä ja osaamista kehitetään uudisrakentamista koskevien innovatiivisten julkisten hankintojen tekemiseen Suomessa?” 

ja apukysymyksenä toimi: 

”Millainen toimintamalli edistäisi innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamista Suomessa?” 

Työn tuloksia oli kolme. Ensimmäiseksi innovatiivisen julkisen hankinnan käsitettä tarkennettiin. Toiseksi innovatiivisen julkisen hankinnan prosessille rakennettiin prosessikuvaaja ja kolmanneksi 5 askelinen toimintamalli saatiin yhteistyössä rakennettua. Toimintamallia seuraamalla julkisen hankintayksikön toiminnan sekä hankintaprosessin innovatiivisuus lisääntyvät. Yhdessä tarkennettu uusi määritelmä innovatiiviselle julkiselle hankinnalle on: 

”Julkisen toimijan toteuttama uuden rakennuksen tai sen osan hankinta innovaatiomyönteisesti tai innovatiivisesti.” 

Toimintamalli on kuvattuna tämän tekstin lopussa ja sen voi ladata alta. Tarkemmin malli on kuvattuna diplomityössä.

Yhdessä rakennettu toimintamalli ei itsessään riitä poistamaan innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamisen esteitä. Malli täytyy liittää osaksi hankintayksiköiden tai hankintafunktioiden hankintastrategioita. Kaikilla hankintaa toteuttavilla funktioilla ei kuitenkaan ole hankintastrategiaa, joten sellaisen luomisesta on hyvä aloittaa. Vain käyttöönotettu toimintamalli saa mahdollisuuden vähentää esteitä. 

Tutustu toimintamalliin sekä diplomityöhön ja osallistu syksyllä 2025 järjestettävään yhteiseen infotilaisuuteen. Vastaan mielelläni tutkimustani koskeviin lisäkysymyksiin. Mukavaa kesää ja kiitos mielenkiinnostasi!