Rakennetun ympäristön teemat esillä hallitusohjelmassa – RAKLIlta konkretiaa ja keinoja niiden toteuttamiseen

RAKLI pitää tärkeänä, että maankäyttö- ja rakennuslaki uudistetaan. Uudistuksen tulee nimenomaan uudistaa nykyjärjestelmää: kaavahierarkiaa täytyy keventää ja kaavojen yksityiskohtaisuutta vähentää.

Hallitusohjelmassa todetut lakiuudistuksen päätavoitteet – hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen – ovat tärkeitä lähtökohtia alueidenkäytön suunnittelulle ja rakentamiselle sekä muuttuvat tarpeet huomioiville sujuville kaavaprosesseille.

Kaavoituksen tulee perustua hallitusohjelman mukaisesti kuntien kaavamonopoliin. RAKLI näkee, että tämä tarkoittaa sitä, ettei perustettaville itsenäisille maakunnille tule kaavoitustehtävää.

Kunnan kaavamonopoli toteutuu myös siinä tilanteessa, että lakiin kirjataan yksityiselle rakennushankkeeseen ryhtyvälle oikeus saada asiallisesti valmisteltu suunnitelma poliittisten päätöksentekijöiden käsittelyyn. Ammattimaisten rakennuttajien ja rakentajien kaavavalmistelu lisäisi kaavoituksen resursseja etenkin täydennysrakentamishankkeissa (asemakaavoitettujen alueiden kaavamuutokset).

Kaavan toteutuminen on varmempaa ja ripeämpää silloin, kun aloite ja valmisteluresurssi tulevat hankkeeseen ryhtyvältä yksityiseltä toimijalta. Näin kunnan päätöksentekijöiden rooli vahvistuisi, sillä päätettäviksi tulisivat kunnan itse laatimien kaavojen lisäksi hankkeeseen ryhtyvän valmistelemat kaavat.

RAKLI kannattaa hallitusohjelmassa linjattua yhden luukun periaatteen ja sähköisen asioinnin edistämistä kuntien rakentamisen luvissa ja ilmoituksissa. RAKLI pitää välttämättömänä rakennetun ympäristön digitaalisen tietoalustan luomista maankäyttö- ja rakentamisprosessien ja -päätösten tueksi.

RAKLI suhtautuu kriittisesti hallitusohjelman linjaukseen kaavahierarkian säilyttämisestä. Järjestelmä ei uudistu, mikäli pitäydytään nykyisessä kaavahierarkiassa, jossa jokaisella kaavatasolla on oikeusvaikutuksia ja ylempi kaava ohjaa alempaa. Nykyinen järjestelmä tuottaa samaa asiaa koskevaa päällekkäistä sääntelyä ja epäselvyyttä kaavatasojen keskinäisistä rooleista. MRL-uudistuksessa on kevennettävä hierarkkisuutta mm. vähentämällä oikeusvaikutteisten kaavatasojen määrää.

RAKLI odottaa konkretisointia sen suhteen, että hallitusohjelman yleinen tavoite kaavaprosessien sujuvoittamisesta näkyy MRL-uudistuksessa.

Rakentamisen vastuista

Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuudet ja vastuut ovat nykyisin MRL:ssä keskeisessä asemassa ja on tärkeää, että vastuun kohdentumista kehitetään suuntaan, jossa jokainen rakennushankeen osapuoli vastaa omasta osuudestaan hankkeen toteuttamisessa. Erityisesti rakennusvirheisiin tulee olla mahdollista reagoida riittävän ajan puitteissa. Sopimusvapaus eri toteutusmuotojen välillä tulee säilyttää tärkeänä periaatteena lakia uudistettaessa.

MAL-sopimusmenettely

RAKLI pitää erittäin hyvänä, että hallitusohjelmassa jatketaan MAL-sopimusmenettelyä suurten kaupunkiseutujen ja valtion välillä. Menettelyn soveltamismahdollisuus uusilla kaupunkiseuduilla laajentaa sen valtakunnallista vaikuttavuutta. Hallituksen tulee varmistaa omalta osaltaan, että MAL-menettelyyn käytettävät resurssit kasvavat suhteessa soveltamisseutujen määrän lisääntymiseen.

MAL-sopimusten pidentäminen 12-vuotisiksi on lähtökohtaisesti hyvä, edellyttäen, että määräajoin (neljän vuoden välein) tarkennetaan riittävän konkreettiset, operatiiviset, toimenpiteet. Näin MAL toimii hyvänä käytännön työkaluna kullekin hallituskaudelle tavoitteiden toteuttamiseksi, eikä muutu liian yleispiirteiseksi.

Liikenneverkon kehittäminen

RAKLI pitää tärkeänä, että hallitus haluaa laittaa eteenpäin alkuvaiheessa olevaa valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnittelua ja panostaa perusväylänpitoon vuosittaisilla tasokorotuksilla.

Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tulee pureutua kestävän liikenteen edistämiseen. Hallitusohjelman painotukset raideliikenteeseen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen voivat antaa merkittävän panoksen kasvavien kaupunkiseutujen haasteiden hallintaan.

Hallitusohjelmassa todetaan, että eteneminen suurissa ratahankkeissa edellyttää sopimukseen pääsemistä toteutuksesta ja rahoituksesta valtion, kuntien ja muiden mahdollisten hyödynsaajien kanssa. RAKLI kannustaa hallitusta ja muuta valtionhallintoa tiiviiseen vuoropuheluun potentiaalisten yksityisten infra-investoijien kanssa liikennehankkeiden rahoittamisesta.

Elinvoima/Kaupunkipolitiikka

Hallitusohjelma tunnistaa hyvin Suomen erilaiset alueet ja niihin kohdistuvat tarpeet: metropolialue ja muut suuret kaupunkiseudut, keskisuuret maakuntakeskuksien kaupunkiseudut, seutukaupungit sekä harvaan asutut alueet. Tärkeä kirjaus on metropolialueen ja suurten kaupunkien näkeminen koko maan kannalta strategisesti merkittävinä kasvun ja kestävän kehityksen alueina, joiden saavutettavuus on keskeisessä roolissa. RAKLI odottaa tälle kirjaukselle konkreettisia toimia hallituskaudella.