• fi
  • en
  • Eduskuntavaalitavoitteet 2023

    Ratkaisuna rakennettu ympäristö

    Tulevalla vaalikaudella tehtävien päätösten tulee palvella pitkäjänteisen kasvun päämäärää. Edellytämme kotimaisen energiantuotannon tulevaisuuden turvaamista, kestävää asuntopolitiikkaa, ennakoivaa veropolitiikkaa, kaavoituksen joustavoittamista ja sujuvampia lupakäytäntöjä. Suomen asema kiinnostavana ja kilpailukykyisenä investointiympäristönä tulee jatkossakin turvata pitkäjänteisillä päätöksillä. Myös panostukset kiinteistö- ja rakentamisalan osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen ovat välttämättömiä talouden kasvulle. Suomen tulee vaikuttaa sujuvan sääntely-ympäristön hyväksi kaikessa Eurooppa-politiikassaan.

    Raklin eduskuntavaalitavoitteet 2023

    Panostuksia vihreän siirtymän vauhdittamiseen

    Oikea-aikaisilla ja oikein mitoitetuilla energiaratkaisuilla turvataan vihreää siirtymää energiamurroksen keskellä.

    Rakli edellyttää tulevalta hallitukselta:

    • investointitukien kohdistamista tasapuolisesti energiatehokkuutta, vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta edistäviin toimiin
    • Green deal -sopimusten ja vähähiilisyystiekarttojen kaltaisten toimien jatkamista tiivistämällä samalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä
    • seuraavan energiatehokkuussopimuskauden laatimista määrätietoisesti ja alan tarpeet huomioon ottaen
    • kiinteistökohtaisten energiantuotantoratkaisujen mahdollistamista sääntelyä keventämällä
    • energiayhteisöjen mahdollistamista siirtoverkon yli
    • sellaisten investointien ja TKI-toiminnan tukemista, jotka edistävät kiinteistöjen vähähiilisyyttä sekä joustavaa ja älykästä energiankäyttöä.

    Arjen sujuvuutta kestävällä asunto- ja veropolitiikalla

    Asunto- ja veropolitiikan ennakoitavuus on elintärkeää, sillä investoinnit ja rahoituspäätökset tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin.

    Rakli edellyttää tulevalta hallitukselta:

    • veropolitiikkaa, joka hillitsee asumisen, kiinteistönomistamisen ja rakentamisen kokonais kustannuksia
    • sellaista kiinteistöverotuksen uudistamista, joka ei lisää kiinteistön-omistamisen kokonaiskustannuksia; kiinteistöveron painopistettä tulisi ohjata maapohjan verottamisen suuntaan täydennys rakentamista kannustavasti ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
    • valtioneuvoston asuntopoliittisessa ohjelmassa painotettua asumisen tukijärjestelmän läpinäkyvyyden selvittämistä
    • asunnottomuuden poistamista vuoteen 2027 mennessä
    • energiaan ja ilmastoon liittyvien tukien kohdentamista tasapuolisesti kaikille toimijoille rahoitusmallista riippumatta
    • MAL-sopimusmenettelyn jatkamista niin, että mahdollistetaan kestävä yhdyskuntakehitys, riittävä määrä asuntotontteja sekä infrainvestointeja kaupunkiseuduilla.

    Joustavampaa kaavoitusta ja sujuvampia lupakäytäntöjä

    Kaavoituksen ja luvittamisen määrätietoinen sujuvoittaminen vahvistaa kaupunkien merkitystä talouden veturina.

    Rakli edellyttää tulevalta hallitukselta:

    • alueidenkäytön ja maapolitiikan uudistamista
    • maankäytön suunnittelun selvitystaakan keventämistä ja rakentamisen lainsäädännön soveltamista käytäntöön siten, että turvataan toimialojen sujuva toiminta sekä investointien mahdollistaminen
    • kiinteistönomistajille mahdollisuutta valmistella asemakaava kunnan päätettäväksi kuntien kaavamonopoli huomioiden
    • hallinto-oikeuksien voimavarojen lisäämistä kaavavalitusten käsittelemiseksi
    • nopeutetun menettelyn käyttöönottamista valituksille, jotka koskevat yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita
    • täydennysrakentamiseen kannustamista ohjaamalla korvausten tasoa todellisia kustannuksia vastaaviksi
    • asemakaavasta poikkeavan käytön helpottamista kiinteistössä tai sen osassa, mukaan lukien väliaikaiskäyttö
    • rakennetun ympäristön digitali saatioon panostamista.

    Oikein kohdentamalla kohti 2030-lukua

    Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen ovat välttämättömiä talouden kasvulle.

    Rakli edellyttää tulevalta hallitukselta:

    • KIRA-alan kasvua tukevan tutkimus- ja kehitysohjelman rahoituksen varmistamista
    • liikenneinvestointien rahoitustason nostamista vähintään 600 miljoonaan euroon sekä perusväylänpidon nostamista 1,4 miljardiin euroon vuosittain Liikenne 12 -ohjelman tavoitteiden mukaisesti
    • olennaisten infra- ja raideinvestointien varmistamista kasvavien kaupunkiseutujen tarpeisiin
    • rahoitustasojen sitomista indeksiin
    • hankkeiden rahoitusmallien monipuolistamista ja yksityisrahoituksen käyttämisen mahdollistamista isoissa infrahankkeissa
    • ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä sekä kansainvälisen työvoiman houkuttelemisen vauhdittamista alan osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.

    Raklin eduskuntavaalitavoitteet 2023

    Haluatko tietää tarkemmin?
    Ota yhteyttä!