• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Aamukahvi Annankadulla: Infrainvestointien rahoittamiseen tarvitaan uusia malleja

    08.09.2016

    Julkinen raha on tiukassa, mutta samalla kaupungistuminen aiheuttaa suuria investointitarpeita, jotta viihtyisä ja toimiva ympäristö pystytään tarjoamaan niin asukkaille kuin yrityksillekin. RAKLIn syyskuun Aamukahvi Annankadulla -tilaisuudessa keskusteltiin siitä, millaisilla uusilla rahoitusmalleilla tärkeitä infrainvestointeja voitaisiin toteuttaa. Anssi Salonen muistutti tilaisuutta avatessaan, että RAKLIn strategiassakin kiinteistö- ja rakentamisalaa kannustetaan kehittymään uusien ansaintalogiikoiden ja kokeilujen kautta.

    Timo Reina Kuntaliitosta kertoi yleisesti kuntien taloudesta. Hän muistutti, että investointimielessä kuntakonsernien merkitys on erittäin suuri, ja myös niiden lainakanta pitää huomioida kuntien velkaantumisastetta arvioitaessa. ”Löysää rahaa kunnilla ei ole. Esimerkiksi tällä hetkellä meneillään on mittavia sairaalahankkeita eri puolilla Suomea. Näille on selkeä peruste, koska monet sairaalamme olivat teknisesti tulleet elinkaarensa päähän”, Reina kuvaili. Korjausvelkaa kunnilla on niin rakennuksissa, liikenneverkossa kuin yhdyskuntateknisissä rakenteissakin.

    Kiinteistöomaisuus paremmin hallintaan

    ”Kuntien velkaantumista saatetaan jatkossa rajoittaa. Tämä kannustaa meitä entistä voimakkaammin etsimään uusia rahoitusmuotoja”, Timo Reina huomautti. Maakuntauudistus tulee osaltaan muuttamaan kuntien roolia omistajana ja kunnat tarvitsevatkin tukea siihen, miten omaisuutta kannattaisi salkuttaa ja hallita. ”Kiinteistöjä tarvitaan jatkossakin esimerkiksi sote-palvelujen tarjoamiseen, mutta varmasti tullaan näkemään paljon tarvetta kiinteistökehitykselle ja myös purkamiselle. On tärkeää, etteivät tyhjät kiinteistöt jää rasittamaan kuntataloutta”, painotti Timo Reina.

    Infra tarjoaa monipuolisia sijoitusmahdollisuuksia

    Vantaan kaupungilla työskentelevä Joel Kasurinen teki Vison Alliance Partnersille vaihtoehtoisia infrahankkeiden rahoitusmuotoja käsitelleen diplomityön, jota hän esitteli yhdessä Jani Saarisen kanssa. Työssään Kasurinen korosti, että toimiva infrastruktuuri on pohja maan kansainväliselle kilpailukyvylle, ja uusia malleja tarvitaan, kun julkinen rahoitus ei enää riitä sen kunnon ylläpitämiseen. ”Infrastruktuuriin voidaan sijoittaa suorasti tai epäsuorasti, kuten kiinteistöihinkin. Käytössä ovat esimerkiksi projektirahoitusmenetelmät, joita ovat PPP-hankkeet, konsessiosopimukset, käyttö- ja ylläpitosopimukset sekä rahoittajasopimukset”, Jani Saarinen luetteli.

    Infrahankkeisiin sijoittamiseen liittyy useita haasteita, kuten pitkä aikajänne ja kehittymättömät markkinat. ”Sijoituskohteena infra on uskottua heterogeenisempi ja kehityspotentiaalia on paljon”, vakuutti Jani Saarinen tievalaistusta käsitelleen tapaustutkimuksensa tulosten valossa. Joel Kasurinen vertasi diplomityössään kahta skenaariota, joista toisessa valaisimet vaihdettaisiin heti ja toisessa vasta kymmenen vuoden päästä led-tekniikan kehityttyä edelleen. ”Laskelmat osoittivat, että infraan sijoittaminen tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia, kun liiketoimintamallit löydetään. Näin pääomia vapautuisi muuhun käyttöön. Tärkeintä on jakaa mahdollisuudet ja riskit oikeudenmukaisesti osapuolten kesken”, Kasurinen summasi. Sijoittamista helpottaisi se, jos infrakohteista olisi paremmin tietoa saatavilla.

    Konsortio uudisti katuvalaistuksen

    Ylöjärven seudulla kilpailutettiin katuvalaistusverkkoyhtiö yhteishankintana, kun kahdeksan alueen kuntaa tunnisti investointitarpeet sekä teknisen kehityksen, jonka vuoksi valaistuksen uusiminen tuli ajankohtaiseksi. ”Haimme synergiaetuja ja yksityiseltä sektorilta tehokuutta ja innovatiivisuutta, investointikapasiteettia ja henkilöresursseja. Kunnat sitoutuivat investoimaan kolmanneksen ja toteuttajaksi valittu konsortio kaksi kolmannesta”, selvitti Mika Koskinen, Core Capitalin hallinnoimasta konsortiosta. Palveluhankinta toteutettiin neuvottelemalla ennen tarjouspyynnön antamista, ja sopimus tehtiin 20 vuodeksi. ”Tarjousvaiheessa on tärkeää, että asiakkaan etu toteutuu, tarjoukset ovat vertailtavissa ja kokonaisuus on tarjoajille houkutteleva sekä toteutettavissa”, Koskinen linjasi.

    Tilaisuuden lopuksi kommenttipuheenvuoron käyttänyt Ilari Myllyvirta Sipoon kaupungilta kiteytti, että kunnat arvioivat tarkasti jokaisen investoinnin välttämättömyyden ja kustannustehokkuuden. ”Jokaisesta hankkeesta saatavaa hyötyä pitää arvioida kokonaisvaltaisesti elinympäristön kehittämisen näkökulmasta. Tässä kunnilla on mielestäni vielä paljon opittavaa”, sanoi Myllyvirta.

    Uusille ratkaisuille kova kysyntä

    Tilaisuuden lopussa aamukahviosallistujien kesken käytiin vilkasta keskustelua niistä mahdollisuuksista, joita infran rahoittamiseen liittyy. Erityisesti osallistujat näkivät pienissä ja keskisuurissa hankkeissa olevan tarvetta nopeaan etenemiseen. Näitä hankkeita kunnissa on runsaasti ja toteutusvaihtoehdoksi sopisivat hyvin uudenlaiset toiminta- ja rahoitusmallit. Tilausta on myös yhteiselle kehitystyölle, jotta saadaan aikaan tehokkaita mallipohjia pienten hankkeiden hoitamiseen taloudellisesti. Toinen keskustelussa vahvasti esiin noussut näkökulma liittyi ammattimaisen sijoitusmarkkinan kehittämiseen. Tällä hetkellä infraprojektien osalta on selkeä kohtaanto-ongelma: toisaalta on paljon hankkeita, joita ei saada liikkeelle, ja toisaalta useat sijoittajat etsivät infrasta sijoituskohdetta tuomaan haluttua tasapainoa salkkuihinsa. Tämän haasteen ratkaisuun on selkeä tahtotila, ja siihen lähdetäänkin nyt hakemaan vastauksia.