Aamukahvi Annankadulla: Lähiöiden kehittämisellä lisää hyvinvointia
Reilu neljännes suomalaisista asuu lähiöissä, joiden kehittäminen on ajankohtaista eri puolilla maata. Erkki Aalto avasi RAKLIn Aamukahvi Annankadulla -tilaisuuden kertomalla, että käytännön kehittäminen on saatu vauhtiin nostamalla positiivisia asioita esiin. RAKLIn ja Turun kaupungin yhteisellä Elinvoimaa lähiöihin -klinikalla on kehitetty asuinalueiden kehittämisen malli, jota nyt esiteltiin. Käytännön esimerkkejä kuultiin Turusta ja Helsingistä.
Turun Elinvoimaa lähiöihin -klinikalle osallistui kaupungin edustajia eri toimialoilta sekä muita lähiöiden uudistamisesta kiinnostuneita. Kehittämisen kohteena oli Pansio-Perno, jonka elävöittämisen rinnalla kehitettiin yleispätevä, kaupunkivetoinen menettely asuinalueiden elinvoiman lisäämiseen.
Turussa pantiin toimeksi
Turun kaupunki on pistänyt tuulemaan ja käynnistänyt useita toimenpiteitä asuinalueiden vetovoiman parantamiseksi. Lähiöiden kehittäminen on arkista tekemistä, jonka moottorina on innostus. ”Kaupunki on mahdollistaja, mutta ilman laajan joukon yhteen kokoamista tulosta ei synny. Tärkeää on se, että mennään alueelle ja luodaan sinne paikka, joka tukee yhteisöllisyyttä”, Katri Arnivaara alleviivasi. Viestinnällä on tärkeä rooli kehityksen vauhtiin saamisessa ja siinä, että tieto kulkee alueella asuville ja työskenteleville ja . Viranomaisten osallistumisella ja yhteistyöllä tuotetaan kehittämiselle perusta.
Turussa on luotu malli, joka yhdistää kaupungin eri toimialat ja pohjautuu tiettyä aluetta aktiivisesti kehittävän yhteistyöryhmän toimintaan. Kokonaisvastuu on konsernihallinnossa, mutta koko organisaatio kaupunginjohtajaa myöten on sitoutunut kehittämiseen. ”Innon alueen kehittämiseen pitää lähteä sen asukkaista ja toimijoista. Muuten mitään ei tapahdu. Vaikkapa I love Pansio-Perno-kampanja on loistava esimerkki siitä, kuinka asukkaat pukevat sanoiksi kotiseutuylpeytensä”, kertoi Katri Arnivaara. Yksittäisiä toimia elinvoiman lisäämiseksi voi olla lukuisia aina pienimuotoisista tapahtumista tai asumisneuvonnasta aina uuden asuinalueen kaavoittamiseen. Pansio-Perno -alueen uudeksi ”sydämeksi” suunnitellaan Lentomajakka-valotaideteosta.
Helsinki kannustaa täydennysrakentamiseen
”Meillä on kova paine saada kaupunkiin uusia asuntoja, joista 40 prosenttia syntyy täydennysrakentamalla olemassa olevia kaupunginosia. Projektialueet ovat keskenään hyvin erilaisia ja niitä on ympäri kaupunkia”, Ritva Tanner kuvaili Helsingin kaupungin tilannetta. Asukkaiden suhtautuminen täydennysrakentamiseen vaihtelee paljon alueittain. Paremmilla alueilla asukkaat suhtautuvat siihen nihkeästi, vaikka investoreilla riittäisi intoa rakennuttaa, ja heikommin voivilla alueilla taas toisin päin. Yksi tekijä, joka parantaa merkittävästi asuinrakentamisen edellytyksiä on Raide-Jokerin rakentaminen.
”Uudistamalla asuinalueita voimme vaikuttaa niiden elinvoimaisuuteen, kehittää ikärakennetta suotuisammaksi ja taata palvelujen saatavuus jatkossakin”, luetteli Ritva Tanner. Asukkaat viihtyvät useimmiten omassa lähiössään hyvin, ja heiltä voidaankin saada arvokkaita vinkkejä kehittämiseen. Yksi viihtyisyyttä parantava tekijä on puistojen rakentaminen ja kunnostaminen, joka on Helsingissä kytketty alueiden täydennysrakentamiseen. Yksi tapa helpottaa rakentamista on Helsinki-kerrostalokonsepti, joka mahdollistaisi sujuvammat lupaprosessit, kun tietyt ratkaisut olisi jo ennalta yhteisesti sovittu. ”Myös kaupungin omaa rakennuskantaa uusimalla voidaan alueen ilmettä freesata. Esimerkiksi Jakomäessä hajallaan olleet palvelurakennukset korvattiin uudella, monipuolisemman toiminnan mahdollistavalla, mikä on vauhdittanut kaupunginosan positiivista muutosta”, totesi Ritva Tanner.
Kaupunkivetoinen prosessi lähiöiden kehittämiseksi (Marika Latvalan klinikkatuloksia käsitelleestä esityksestä)
1. Askel: Kaupungin tavoitteiden asetanta ja organisoituminen
2. Askel: Mahdollisuudet, haasteet, kipupisteet, reunaehdot ja villit ideat
3. Askel: Kirkastetaan alueen identiteetti ja visio
4. Askel: Kerätään toimenpiteitä, keskeisiä tahoja ja resursseja elinvoimahaavilla
5. Askel: Jaetaan toimenpiteet teemoihin ja kootaan teemaverkostot
6. Askel: Priorisoidaan ja aikataulutetaan toimenpiteitä
7. Askel: Laaditaan valituille toimenpiteille tarkemmat tiekartat
8. Askel: Esitellään valitut toimenpiteet kaupungin päätöksentekijöille ja tehdään päätökset eteenpäin kehittämisestä