• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Aamukahvi Annankadulla: Oikea asenne ja yhteistyö sujuvoittavat maankäytönsuunnittelua

    17.06.2016

    Kaavoituskäytäntöjen kehittäminen oli aiheena RAKLIn kesäkuun Aamukahvi Annankadulla -jäsentilaisuudessa. Lakimies Johanna Aho kertoi, millaisia tuloksia saatiin ympäristöministeriön Kaavoituksen ja rakentamisen lupakäytäntöjen sujuvoittaminen -työryhmästä. Aamun aikana keskusteltiin myös siitä, miten maankäytön suunnittelua voidaan nykysääntelynkin puitteissa tehdä joustavasti.

    Lupakäytäntöjen sujuvoittamista pohtinut työryhmä sai viime lokakuussa täsmällisen, hallitusohjelmaan pohjautuneen toimeksiannon. Maankäyttö- ja rakennuslaista käytiin työskentelyn aikana läpi toistakymmentä pykälää, joista etsittiin ratkaisua käytäntöjen sujuvoittamiseen. Yksi hallitusohjelmassa esiin nostettu aihe oli ELYjen roolin muuttaminen konsultoivaksi. Työryhmä päätyi ehdottamaan, että niiden valvontavaltaa rajattaisiin vaikutuksiltaan valtakunnallisiin ja merkittäviin maakunnallisiin asioihin. ”Siitä käytiin keskustelua, miten tämä raja asetetaan”, kertoi työryhmässä istunut Johanna Aho. ELYjen valitusoikeutta esitetään myös kavennettavaksi rakennussuojelun sekä maisematyölupien ja purkamispäätösten osalta.

    Maankäytön sääntelyssä avoimia kysymyksiä

    Muita työryhmän ehdotuksia ovat muun muassa vähittäiskaupan suuryksikkökoon muuttaminen 2000 neliöstä 4000:een sekä kaupan palvelujen saatavuudesta säätäminen kaupan laadun ohjaamisen sijaan. ”Sujuvuutta kaupunkisuunnitteluun lisännee myös ehdotus mahdollisuudesta yleiskaavan vastaisesti laatia asemakaava tai muuttaa sitä perustellusta syystä, jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut”, sanoi Johanna Aho. Työryhmän työskentelyssä otettiin lisäksi kantaa haja-asutusalueiden rakentamisen sääntelyyn. Monet ryhmässä toivoivat, ettei työ jäisi nyt käsiteltyihin yksityiskohtiin, vaan jatkossa maankäytön suunnitteluun vaikuttavia säädöksiä avattaisiin laajemminkin tarkastelulle.

    Espoo ja Vantaa kehittävät käytäntöjään

    Espoossa on kehitetty tapa helpottaa käyttötarkoituksenmuutosten etenemistä niillä alueilla, joilla tarvetta on paljon. ”Teetimme Olarissa selvityksen alueen kokonaistilanteesta huomioiden kaupunkikuvan, kulttuurihistorialliset seikat ja kaupunginosan ominaispiirteet. Sen pohjalta on mahdollista hallita paremmin kokonaisuutta ja nopeuttaa luvitusta”, kuvaili kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen. Kun kaupungilla on selkeä näkemys koko alueen kehittämisestä, tarvitaan vähemmän neuvottelua ja hankkeet saadaan sujuvammin toteutukseen poikkeuslupien avulla.

    Vantaalla kaupunkisuunnittelua ohjaavat strategia ja yleiskaava, jotka sekä virkamiehet että poliitikot ovat sisäistäneet. Tämä helpottaa kokonaisuuden hahmottamista ja kaavahankkeiden istuttamista siihen. ”Meillä lähtökohta on se, että pitää rohkeasti kokeilla uusia toimintatapoja. Jos ei muuten, niin vaikka tietyn määräajan. Esimerkiksi joustavien kaavamerkintöjen käyttö ei ole ihan yksinkertaista, mutta siinäkin on onnistuttu muun muassa pysäköintialueiden ohjauksessa”, kertoi kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine. Hän myös painotti, että monet asiat, joissa vedotaan maankäyttö- ja rakennuslakiin, ovat itse asiassa kunnan omia käytäntöjä. ”Me olemme todenneet, että jatkuva yhteistyö ja vuoropuhelu osapuolten välillä tehostavat maankäytön suunnittelua huomattavasti”, Tarja Laine iloitsi.

    Toteuttamiskelpoisuus varmistetaan neuvottelemalla

    Täydennysrakentamisen tärkeys korostuu nyt useista syistä. Kaupungistuminen ja ekologiset tavoitteet ajavat meitä kohti tiiviimpää maankäyttöä ja toisaalta hankkeet tarjoavat monelle taloyhtiölle mahdollisuuden rahoittaa välttämättömiä korjauksia. ”Tarvitsisimme nopeita ratkaisuja, mutta liikkeelle ei päästä kulujen noustessa liikaa esimerkiksi toteuttamiskelvottomien pysäköintivaatimusten tai liian korkeiden maankäyttömaksujen vuoksi”, harmitteli kiinteistöpäällikkö Mikko Elosuo Merimieseläkekassasta. Hän kertoi, että parhaiten hankkeissa on päästy eteenpäin haasteita yhdessä ratkoen ja aikataulusta sopien. ”Joissakin tapauksissa olemme tarjonneet käyttöön myös ulkopuolisen kaavoitusresurssin, mikä on mahdollistanut ripeän etenemisen”, Elosuo kertoi.

    Kehärata-investoinnin myötä Vantaa uudistuu huimaa vauhtia. Kivistöön on tulossa uusi kaupunkikeskus, joka tulevaisuudessa kisaa samassa sarjassa Jumbon ja Itiksen kaltaisten jättien kanssa. ”Prosessissa on koottu kaikki osapuolet saman pöydän ääreen ja keskuksen toiminnallisuudesta on tulossa todella hyvä. Se istuu myös kaupunkikuvaan erinomaisesti”, kiitteli kiinteistöjohtaja Jyrki Karjalainen HOK-Elannosta. Yhteistyössä on saatu aikaan toteuttamiskelpoinen kaava, joka takaa kauppakeskukselle myös riittävästi laajentumisvaraa tulevia tarpeita varten. ”Se on tietysti jokaisessa hankkeessa ratkaistava, mikä on oikea ajoitus. Kauppa haluaisi avata vasta sitten, kun asukkaat ovat alueella, mutta he taas haluavat palveluja jo kaupunginosan rakentamisen aikana”, totesi Jyrki Karjalainen.