Hyödynnämmekö kaikki mahdollisuudet infran lainamarkkinoilla?
Pitkäjänteisesti tuottaviin kohteisiin, kuten liikenteen, energian ja yhdyskuntarakenteen infrastruktuuriin, näyttää olevan runsaasti tarjolla pääomaa globaalisti. Liikkeellä on siis rahaa, jota meidän Suomessa tulisi hyödyntää rahoituksen kohteena investoinneissa.
Miksi sitten Suomi? Institutionaaliset sijoittajat näkevät infrainvestointien synnyttämät positiiviset heijastumisvaikutukset esimerkiksi kaupunkikehitykseen ja sitä kautta talouden piristymiseen. Pitkään jatkunut matalan koron aika on osaltaan lisännyt institutionaalisten sijoittajien kiinnostusta tasaista tuottoa antaviin infrakohteisiin.
Toisaalta tiukassa julkisen talouden tilanteessa haetaan uusia tapoja toteuttaa yhteiskunnallisen kehityksen kannalta tarpeellisia hankkeita samalla kun budjettivaroilla keskitytään miljardiluokan korjausvelan hoitamiseen. Paineita infrastruktuurin korkealle laadulle asettavat kaupungistumisen ja digitalisaation myötä kasvavat käyttäjien vaatimukset.
Jotta kysyntä ja tarjonta löytävät toisensa paremmin, tarvitaan erilaisia toimenpiteitä. Kysymys kuuluukin, miten aktiivisesti ja millaisiin hankkeisiin suomalaiset hakevat lainaa. Kuinka saisimme edistettyä pienemmän kokoluokan hankkeita ja siten laajennettua inframarkkinaa?
Pienempien hankkeiden sopimusten vakiointi ja siten transaktiokustannusten pienentäminen on edelleen tarpeen. Yksittäisten hankkeiden yhdistelyllä lisätään mahdollisuuksia esimerkiksi kaupunkikehittämisen kokonaisuuteen, jonka laajuus voi houkutella sijoittajia.
Tarvitaan myös poliittista tahtoa valtakunnantason PPP-ohjelmalle ja erilaisia ”kevyt-PPP -malleja”. Sekä oikeanlaisia ALV- ja elinkeinoveroratkaisuja, joissa on tapahtumassa positiivista kehitystä. Elinkaarihankkeita koskevien verotussäännösten soveltamisalan laajentaminen mahdollistaa uudenlaisten hankkeiden toteuttamisen PPP-mallilla. Jatkossa elinkaarimallia on verotuksellisesti ja kansantaloudellisesti järkevää käyttää esimerkiksi kuntien ja valtion infra- ja tilahankkeisiin. Malli voisi toimia erinomaisesti myös kosteus- ja home-ongelmaisten kohteiden korjauksessa.
Infrastruktuurin kehittämiseksi osapuolilla vaikuttaa olevan yhteinen tahto kehityssuunnasta. Tilaajapuolella on tyytyväisyyttä elinkaarihankkeiden tai vastaavien kumppanuuksien toteutusmalleihin ja niistä saatuihin tuloksiin. Sijoittajat ovat halukkaita laajentamaan portfolioitaan infrasektorille enemmän. Toteuttajat ovat valmiita toteuttamaan hankkeita. Valtio on taas kiinnostunut hankkeista, joiden rahoitus ei nojaa yhteen isoon budjettivaraukseen.
Niin rahoittajat kuin poliittiset päättäjät painottavat infrastruktuurihankkeiden kokonaisvaltaista vaikuttavuutta. Infra nähdään energiatehokkuuden ja resurssiviisauden edistäjänä osana maankäytön, asuntotuotannon, palveluverkon ja liikkumisen muodostamaa kokonaisuutta. Siksi hankkeiden vaikuttavuuden ennakko- ja jälkiarvioinnissa on käytettävä aiempaa monipuolisempia hyöty-kustannus -mittareita.
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 4.1.2018