• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Kehittyvä kiinteistöliiketoiminta – mitä uutta voidaan odottaa?

    01.12.2017

    Kiinteistöliiketoiminnan merkittävimpänä muutosajurina voidaan pitää lähes vyörynä tapahtuvaa kaupungistumista. Uuteen kaupungistumiseen vaikuttaa monia merkittäviä muutosvoimia kuten digitalisaatio, tieteen ja teknologian kehitys, liikkumisen murros, arvojen- ja asiakastarpeiden muutokset sekä jakamistalous, kiertotalous, kokemustalous ja innovaatiotalous. Muutosten myötä kaupungit ja kiinteistöala kohtaavat valtavasti uusia mahdollisuuksia ja haasteita, joihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti.

    Alla on avattu neljää kiinteistöliiketoimintaan vaikuttavaa muutoskokonaisuutta, jotka on tunnistettu ja priorisoitu suuremmasta muutosvoimien joukosta kolmessa RAKLIn työpajassa. Työpajoihin osallistui merkittävä joukko kiinteistö- ja rakennuttamisalan ammattilaisia eri organisaatioista. Työpajoissa, tausta-analyyseissä ja priorisoinneissa käytettiin Futures Platformin ennakointityökalua.

    Digitalisaatio, tieteen ja teknologian kehitys

    Kiinteistöt ja kiinteistöliiketoiminta ja digitalisoituvat kiihtyvällä vauhdilla. Digitaalinen perusinfra ja tietoturvan merkitys korostuvat. On keskeistä saada tähän asti siiloissa ollut tieto käyttöön ja järjestelmät keskustelemaan keskenään yhteisellä tieto ja palvelualustalla. Sensoreilla mitatun ympäristön ja prosessien sekä big datan myötä ”elävän tiedon” määrä voi lisääntyä eksponentiaalisesti. Automaatio ja muu digitaalinen tekniikka parantavat ja tehostavat palveluita sekä tuovat kustannussäästöjä. Yhdistämällä ihmiset, asiat, prosessit, tiedon ja laitteet on mahdollisuus edetä kohti älykästä ja vuorovaikutteista rakennettua ympäristöä kaiken internetissä (IoT → IoE) (#Big data #Reaaliaikainen data #AI)

    Uudet teknologiat, kuten AR/VR, puheohjaus, robotisaatio ja tekoäly mahdollistavat jatkuvasti paranevan asiakaskokemuksen ja uudet palvelut. Asiakaskokemuksen mittaaminen ja johtaminen korostuvat kilpailun kiristyessä. Keskeisiä näkökulmia ovat: mitä tilassa tapahtuu ja miten muuttuvalle toiminnalle luodaan lisäarvoa hyödyntäen tietoa ja teknologiaa. Esimerkiksi HR-analytiikka tarjoaa mahdollisuuden tilan käyttäjäorganisaatioiden suorituskyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseen.

    Myös lohkoketju on merkittävä uusi teknologia, joka voi kehittää kiinteistöliiketoimintaan monella tavalla (esim. transaktioiden ja prosessien sujuvoituminen sekä läpinäkyvyyden parantaminen).

    Käyttäjätarpeiden ja kysynnän muuttuminen työympäristössä

    Organisaatioiden liiketoiminnan muutos nopeutuu ja tarve tilankäytön joustavuudelle korostuu. Sitoutumisajat lyhenevät niin työsuhteissa, tila-, kuin palvelusopimuksissakin. Asiakkaiden ja käyttäjien odotukset kasvavat myös elämän ja arjen digitalisoituessa. Ajasta ja paikasta riippumaton työ ja asiointi lisääntyvät ja fyysisen tilan tarve ja ominaisuudet muuttuvat (esim. muunneltavuus, personointi ja kokemuksellisuus).

    Teknologian ja työtapojen muutokset heijastuvat myös organisaatioiden johtamis- ja työkulttuureihin. Työympäristöjen kehittäminen on jatkuvaa ja toimii myös organisaation johtamisen ja liiketoiminnan kehittämisen välineenä. Osaamistarpeet muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla, joten työympäristöillä houkutellaan myös osaajia ja rakennetaan brändiä sekä käyttäjä- ja asiakaskokemusta.

    Jatkuva uudistuminen, organisaation ketteryys ja kokeilukulttuurin merkitys korostuvat vastattaessa nopeasti muuttuviin asiakastarpeisiin.

    Palveluistaminen, uudet konseptit ja liiketoimintamahdollisuudet – kuka maksaa, mistä maksaa ja kuka rahoittaa?

    Nopeasti muuttuvien käyttäjätarpeiden ja käyttäjäkokemuksen korostumisen myötä tila muuttuu digitalisaation ja uuden teknologian avulla vaiheittain palveluksi. Kun tähän yhdistetään jakamistalous, on kiinteistöliiketoiminnalla mahdollisuus kehittyä yhä nopeammin kohti uutta omistamisen ja vuokraamisen välimuotoa, jolle alustatalous tarjoaa ilmeisen joustavan ratkaisun (esim. Liquidspace). Muutoksen myötä syntyy tarve joustavampien palvelumallien kehittämiselle, jossa määritellään uudelleen kuka maksaa, mistä maksaa ja kuka rahoittaa. Toiminnot ja toimijoiden roolit muuttuvat.

    Työympäristökehittämisen markkina laajenee ja myös kiinteistönomistajan aktiivinen rooli korostuu tarjottaessa työympäristöjä palveluna. Yhteisöllisen työn tilojen markkina jatkaa kehittymistä (mm. We+, Regus Space, Epicenter, Workspa) ja siinä erityispiirteenä korostuvat sisällön kuratointi ja yhteisöjen rakentaminen.

    Uusi kilpailu ja uudet toimijat

    Olemassa olevaan kiinteistökantaan ja toimintamalleihin liittyy ”hukkaa”, joka yhdistettynä uusien teknologioiden tarjoamiin mahdollisuuksiin luo suuren potentiaalin uusille toimijoille ja palveluille. Avainsanoja ovat alusta- ja jakamistalous, IoT, VR/AR ja AI, joita hyödyntävät teknologiavetoiset start upit ovat keränneet hyvin rahoitusta. Kapeastakin osamarkkinasta on mahdollista skaalata globaalisti kasvava liiketoiminta (esim. AirBnb, joka on synkronoinut eri maiden vuokrausmarkkinat). Rakennettu ympäristö muodostaa kokonaisuutena globaalisti huikean liiketoimintapotentiaalin, joka houkuttelee merkittävästi myös kansainvälisiä jättejä (esim. Google, Amazon ja Tencent).

    Kiinteistöalalle tulee uusia toimijoita, kompetensseja ja resursseja. Perinteiset arvoketjut voivat murtua ja arvonluonti tapahtuu yhä enemmän synergiassa muiden toimialojen kanssa sekä osana laajempia liiketoimintaekosysteemejä.

    Lähteitä ja esimerkkejä:

    Lisätietoja:
    Mikko Östring, johtaja, toimitilat, 050 301 8933