• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Keskustellen kaavoitus kehittyy

    25.11.2016

    RAKLI kokosi jäsenistöään keskustelemaan maankäytön sujuvuudesta. Tilaisuus oli jatkoa kaavamääräysten kustannusvaikutuksia käsitelleelle selvitykselle, joka yhdisti laajan asiantuntijajoukon näkemykset. Puheenjohtaja Petri Roininen totesikin, että toimiminen puolueettomana keskustelualustana on RAKLIn vahvuus. Seminaarissa kuultiin asiaa paitsi kaavoituksesta ja sen toimintatapojen kehittymisestä myös asiaa asiakaslähtöisestä suunnittelusta sekä pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelulautakuntien jäsenten paneelikeskustelu.

    Vuosi sitten julkaistussa RAKLIn selvityksessä päädyttiin siihen, että pysäköintiin, esteettömyyteen, yhteistiloihin, kerrosmäärään, massoitteluun ja liiketiloihin liittyvät kaavamääräykset voivat yhdessä vaikuttaa asunnon neliöhintaan jopa 1000 euroa. Tärkeintä on miettiä, onko kokonaisuuden hinta-laatusuhde kohdillaan. Yksittäisistä tekijöistä pysäköintiratkaisun vaikutus on erittäin merkittävä ja tämä myös puhutti seminaariyleisöä, koska tarpeet voivat parkkipaikkojen suhteen muuttua nopeastikin, kun liikkuminen palveluistuu.

    RAKLI nosti kustannusvaikutuket puheenaiheeksi

    RAKLI kysyi syyskuussa laajalta joukolta kiinteistöjen omistajia, sijoittajia, rakentajia ja kaavoittajia, miten kustannusvaikutusselvitys on käytännössä toiminut. Julkaisu on ilahduttavan tunnettu ja sitä oli käytetty vaihtoehdoista neuvoteltaessa. ”Kiitosta on konkretiasta ja käytännön laskentaesimerkeistä sekä puolueettomuudesta”, projektipäällikkö Anssi Salonen summasi kyselyn tuloksia. Selvitystä tekemässä oli koko RAKLIn yhdyskunta ja infra -johtoryhmä sekä lisäksi urakoitsijoita. Tavoitteena oli nimenomaan yhteisen näkemyksen muodostaminen, kun aikaisemmin käytettävissä oli vain lukuisia erilaisia taulukoita ja arvauksia siitä, miten mikäkin määräys kustannuksiin vaikuttaa.

    Tarvelähtöistä maankäytön suunnittelua Espoossa ja Vantaalla

    Maankäytön asiantuntija Jouni Lindberg kertoi, miten Espoossa kustannuksia lasketaan. Asiakkaiden, heidän tarpeidensa ja toimintansa ymmärtäminen on tärkeää, oli kyse sitten rakennuttajasta tai uuteen kotiin muuttavasta loppuasiakkaasta. ”Sijoittajien toimintajänne vaihtelee ja tämä vaikuttaa myös siihen, minkä tyyppistä tuotantoa kukakin on kiinnostunut rakentamaan”, Lindberg kuvaili. Pysäköinti on esimerkiksi Espoossa haaste, koska siitä ei olla valmiita maksamaan läheskään sitä, mitä toteuttamiskustannukset ovat. Tämän vuoksi eri alueille on pyritty tekemään laskennalliset optimiratkaisut, jotka palvelisivat tarpeita hyvin, mutta eivät rasittaisi autottomia asiakkaita tarpeettomasti. ”Sujuvuuteen voidaan vaikuttaa pysäköintinormilla, vuoropysäköinnillä ja merkkaamattomilla paikoilla”, Lindberg luetteli.

    Vantaalla etsitään tehokkaita keinoja toteuttaa kohtuuhintaista asumista. ”Meillä kiinnitetään erityisesti huomiota kaavojen toteutettavuuteen unohtamatta laatua. Kaupungin tonttien hintataso on kilpailukykyinen verrattuna naapurikaupunkeihin, mikä on valttimme”, kertoi tontti-insinööri Juho Lumme. Rakentamista on kannustettu esimerkiksi myöntämällä asunto-osakeyhtiöille alennusta maankäyttömaksuista ja keventämällä pysäköintinormia määräaikaisesti asemien läheisyydessä. Asolassa on saatu hyviä kokemuksia kilpailusta, joka jätti rakennuttajille ja rakentajille normaalia enemmän vapauksia määritellä, miten yhdessä sovittuun laatutasoon päästään.

    Kaupassa keskimääräinen ei riitä

    Asuntorakentaminen on tuttua HOK-Elannon hankekehityspäällikkö Tommi Seppäselle, koska tiensä päähän tulleiden ostoskeskusten tilalle rakennetaan liiketilojen lisäksi usein myös koteja. ”Asiakaskuntaa analysoivia tilastollisia työkaluja on jo pitkään käytetty kaupan palveluita suunniteltaessa ja aivan samat elementit toimivat myös asumisen konsepteja kehitettäessä, Tommi Seppänen vakuutti”. Myymälävalikoimaa muokataan vahvasti asukkaita koskeviin faktoihin perustuen. ”Elämäntapoja voisi tutkia uudella näkökulmalla. Miten pääsisimme älykkääseen asukasluokitteluun”, pohdiskeli Seppänen.

    Rakennus täydentyy palvelulla ja yhteisöllisyydellä

    Asukkaalle sopiva vaihtoehto on mahdollista tarjota miniasunnossakin. Tämän todisti SATOn investointipäällikkö Miikka Karjaluodon esitys koko vuokratalon uudenlaisesta konseptista – Studiokodista. ”Tämä on yksi vastaus pääkaupunkiseudun haasteisiin. Ajatus ei suinkaan ole, että jokainen yksiö olisi jatkossa tällainen, mutta tarvitsemme monenlaisia innovatiivisia ratkaisuja”, Karjaluoto perusteli. Yhteistilat tukevat viihtyisää asumista, kun oma koti on pieni. Tavoitteena on tuoda markkinoilla edullista tarjontaa toimivasti, viihtyisästi ja laadukkaasti. Pilottikohdetta rakennetaan parhaillaan Martinlaaksossa ja konsepti on otettu innolla vastaan.

    Setlementtiasuntojen kantavana ajatuksena on synnyttää tunne hyvästä asumisesta, minkä vuoksi yritys on palkannut kaksi palvelumuotoilijaa – toisen ideoimaan fyysistä ympäristöä ja toisen digitaalisia palveluita. ”Yhteisökorttelit ovat jotakin aivan uutta ja paljon pitää ajatella eri lailla kuin ennen. Siksi suunnitteluun ja toteutukseen menee vuosia, ja siihen on tärkeää ottaa kiinteistönomistaja mukaan heti alusta alkaen, että toiminnallisuutta pystytään luomaan”, sanoi toimitusjohtaja Kimmo Rönkä. Korttelia suunnitellaan asukkaan kokemuksesta lähtien. ”Suomessa totuttu tarjoamaan vain asuntoja. Yhteisökortteli tarjoaa kohtuuhintaisen kaupunki-innovaation. Kiinteistö- ja rakentamisala ei yksin pärjää, vaan tarvitsemme laajempaa osaamista, että rakennus yhdistyy saumattomasti palveluihin ja yhteisö muodostuu”, Rönkä painotti kuvaillessaan uutta Living as s Service -ajattelua.

    Pääkaupunkiseudun päättäjillä valmiutta vapauttaa kaavoitusta

    Nopeat muutokset yhteiskunnassa haastavat kaupunkipäättäjiä. Kaupunkisuunnittelulautakuntia edustivat RAKLIn paneelikeskustelussa Osmo Soininvaara Helsingistä, Kirsi Louhelainen Espoosta ja Leena Romppainen Vantaalta. Luottamushenkilöt pitivät tärkeänä sitä, että kaupunki takaa määräyksillä laatutason ja varmistaa kaupunginosien omaleimaisuuden toteutumisen. Sen sijaan yksityiskohtien määrittelyä ja elinkaariajattelun huomioon ottamista oltaisiin valmiita siirtämään kaavoituksesta enemmän rakennusvalvontojen tehtäväksi. Yhteistyötä kaupunkien, rakennuttajien ja maanomistajien kansa tehdään jo nyt paljon, ja tätä halutaan jatkuvasti lisätä, jotta suunnitelmat toteutuvat sujuvasti ja kaupunkiympäristöstä tulee mahdollisimman toimivaa.

    Lehdistötiedote: Kaavamääräysten kustannusvaikutuksia ymmärretään yhä paremmin