• fi
  • en
  • Kirjaudu

    LCI-päivä 2016: Huomio ihmisten johtamiseen

    09.12.2016

    Uudet, yhteistyötä korostavat toimintatavat ovat osoittaneet hyvyytensä ja ne kiinnostavat laajasti. LCI-päivä kokosi kiinteistö- ja rakentamisalan joukot lean-ajattelun äärelle 8.12.2016. Tilaisuus tarjosi eväitä kehittää johtamista, innostaa ja motivoida ihmisiä sekä edistää asennemuutosta. Onnistuneista hankkeista esillä olivat Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus Just sekä Tampereen rantatunneli. Päivän odotetuimman puheenvuoron piti This is Lean -kirjan kirjoittaja Niklas Modig.

    Lean lähtee liikkeelle ihmisten kunnioittamisesta ja ymmärtämisestä. Kun toimintaa ja virtaustehokkuutta halutaan jatkuvasti parantaa, pitää tavoitteen olla selkeä ja tekemisen avointa. Ilman motivaatiota kyvykäskään ihminen ei motivoidu.

    Esimiehen tehtävä on palvella, ei käskyttää

    Erinomaisen esimerkin hyvästä johtamisesta ja sen vaikutuksesta yrityksen tulokseen piti tehtaanjohtaja Ari Pokka Pipelifelta. Surkeasta työpaikasta on kahdessakymmenessä vuodessa tullut yksi Suomen parhaista, kun esimiehet ovat omaksuneet valmentajan roolin ja ymmärtäneet olevansa palveluammatissa. ”Päätöksenteko on viety meillä mahdollisimman alas ja jokainen tekee omaa työtänsä koskevat ratkaisut. Haemme systemaattisesti pieniä oivalluksia joka kuukausi, mikä on todella innostavaa”, Ari Pokka kuvaili.

    Oleellista on se, ettei ketään syytellä, tiedonkulku toimii ja yrityksessä vallitsee luottamuksen ilmapiiri. ”Meillä alaisten tehtävä on kehittää esimiehiään eikä toisin päin. Kiittäminen on todella tärkeää. Erityisesti silloin, kun jokin ongelmatilanne on saatu ratkaistua”, painotti Ari Pokka. Ihmisiin panostaminen on Pipelifessa todella kannattanut, ja sekä talouteen että työviihtyvyyteen liittyvät mittarit ovat erinomaisella tasolla.

    Yhteinen kieli on edellytys ymmärrykselle

    Esimerkin lean-filosofian käytöstä kiinteistö- ja rakentamisalalla esitteli toimitusjohtaja Jari Toivo Järvenpään terveystalosta. Tavoitteena oli löytää ratkaisut, jotka tukevat hoitoprosessia parhaalla mahdollisella tavalla. Haasteena hankkeessa oli se, että sote-alalla maali liikkuu nyt erityisen vauhdilla, eikä projektia voitu määritellä kerralla valmiiksi. ”Käyttäjät olivat meillä todella vahvasti mukana suunnittelussa. Heidät mainittiin myös ensimmäistä kertaa osapuolena allianssisopimuksessa, ja vuorovaikutukseen panostettiin heti suunnitteluvaiheessa todella paljon”, kertoi Jari Toivo.

    Yhteisen kielen löytäminen rakentajien, terveydenhuollon ammattilaisten ja kaupunkilaisten välillä ei ollut aivan helppoa. Työkaluina yhteisymmärryksen synnyttämisessä käytettiin 3D-malllintamista, simulointia ja mallihuoneita. ”Yksi näkökulma jatkuvaan parantamiseen on se, että elinkaariajattelu pitää ulottaa myös käytön ajalle; talon toimivuuteen ja käyttäjien tyytyväisyyteen sitten, kun arki on rakennushankkeen jälkeen koittanut”, Jari Toivo alleviivasi.

    Allianssi toimii Tampereella

    Allianssimalli osoitti loistavasti soveltuvuutensa vaativiin infrahankkeisiin Tampereen rantatunnelissa. Hanke valmistui etuajassa ja alitti kustannusarvion. Tätä on pitkälti kiittämien sitä, että yhteishenki oli allianssiosapuolten välillä tiivis ja jokainen hyödynsi osaamistaan täysimääräisesti tavoitteisiin pääsemiseksi. ”Meillä oli käytössä big room, joka kokosi porukan konkreettisesti samaan tilaan. Matkan varrella esiin nousseisiin ongelmiin voitiin tarttia heti ja tarvittavat päätökset syntyivät saman tien, kun pystyi kävelemään suoraan asianosaisten luo. Työskentelytapa lisäsi kaikkien mukana olleiden intoa”, iloitsi projektipäällikkö Esko Mulari, joka totesi allianssin olevan paras toteutusmuoto, jonka hän on yli kolmekymmentävuotisella urallaan nähnyt.

    Parhaat osaajat toimimaan yhdessä

    Integroituja projektitoteutuksia voi olla eri tasoisia, mutta niille kaikille yhteistä on se, että haetaan hankkeen yhteisiä etuja ja vastuita. Onnistumisen edellytys on parhaan tiimin kasaaminen juuri kyseiseen hankkeeseen. ”Vertailtaessa käytäntöjä Yhdysvalloissa ja Suomessa havaittiin, että siellä mukaan valitaan aina puolet toteutusmuodon konkareita ja puolet uusia henkilöitä. Meillä tähän ei vielä päästä, kun hankkeita on tehty vähemmän, eikä kokemusta ole niin monilla”, kertoi Henri Jyrkkäranta Helsingin yliopistosta. Yhteistoiminta edellyttää luottamusta, mikä parantaa ihmisten sitoutumista. ”Malli sinänsä tai bog roomin käyttö eivät vielä takaa leania toimintaa, vaan tarvitaan uudenlaisia prosesseja, työkaluja ja käyttäytymistä”, Lauri Merikallio Visonista korosti.

    Jos hanke ei ole riittävän suuri kantamaan kokonaista projektiorganisaatiota, joka päivittäin työskentelee yhteisessä big roomissa, voi myös kevyempää toteutusta kokeilla. Firassa käytetään intensiivi big roomeja, joihin kokoonnutaan käsittelemään yhtä tärkeää asiaa kerrallaan. ”Big room fasilitoinnilla on todella iso merkitys. Meillä on ollut apuna psykologi, joka on kertonut, miten luodaan tavoitteisiin pääsemistä edistävä tunnelma ja saadaan kaikkien ajatukset kuuluviin”, kertoivat projektipäällikkö Ville Sireni ja työmaainsinööri Jouni Juntunen.

    Usko ihmisiin ja tavoitteen voimaan

    Käyttäytymisen muuttaminen on ihmisille äärimmäisen haastavaa. Jokainen on varmasti päättänyt parantaa elämäntapojaan, ja sitten lipsunut päätöksestään. Tutkija Niklas Modig kertoi, miten muutos tehdään ja ihmisiä johdetaan siihen. ”Yrityksen historiaa, josta päivittäinen ajattelutapa kumpuaa, voi muuttaa. Esimerkiksi ruotsalaisessa hotellissa tämä toteutettiin määrittelemällä yhteinen tavoite maan asiakaslähtöisimmästä hotellista, ja sitten keräämällä työntekijöiltä järjestelmällisesti joka viikko parannusehdotuksia, joilla tavoite savutetaan”, Modig kuvaili. Menestys syntyi siitä, että aivan jokainen osallistui ja onnistumisia juhlittiin.

    Muutosjohtajan pitää aidosti nähdä ihmiset ja nostaa heidät positiiviseen valoon. ”Mikromanageeraamalla tappaa innon ja motivaation. Ihmisille pitää antaa selkeä tavoite, johon pääsemisen keinot he saavat itse etsiä”, opasti Niklas Modig. Ihmiset pitää saada tuntemaan itsensä osasi jotakin suurempaa, jotta päivittäinen työ on merkityksellistä.

    Asennemuutos on välttämätön

    Seminaarin päätteeksi käytiin LCI Finlandin hallituksen puheenjohtaja Jyrki Laurikaisen juontama paneelikeskustelu. Toimitusjohtaja Kari Kauniskangas YIT:ltä, toimitusjohtaja Markku Varis Swecolta ja kaupunkiympäristöjohtaja Mikko Nurminen Tampereelta korostivat kokeilukulttuurin ja mahdollistavan johtamisen merkitystä. Uusia tapoja pitää ottaa rohkeasti käyttöön ja ihmisille antaa vastuuta, panelistit totesivat. Yhteistoiminnallisuuden ymmärtäminen ja toimintatapojen omaksuminen vaativat harjoittelua. On otettava iso askel oman edun ajattelemisesta kohti win-win-tilannetta, jossa kumppanit ansaitsevat yhdessä. Keskustelijat huomauttivat, että uudenlaista tekemisen asennetta tarvitaan myös pienemmissä hankkeissa.