• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Positiivista porkkanaa ruoskan sijaan

    27.09.2019

    RAKLI järjesti vuotuisen Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin yhdessä Green Building Councilin ja ympäristöministeriön kanssa aluesuunnittelusta ja kaupunkien hiilineutraaliustavoitteista. Seminaari oli osa parhaillaan käynnissä olevaa World Green Building Weekiä, jonka teemana on tänä vuonna #BuildingLife.

    Ilmastoasioita on pohdittu myös tulevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa, jonka tarkoituksena on tukea tavoitetta hiilineutraalista yhteiskunnasta, muun muassa edistämällä rakentamisen laatua. Esimerkiksi kaavoituksella voidaan hillitä ilmastonmuutosta hyödyntämällä olemassa olevaa infrastruktuuria, tukemalla resurssitehokasta yhdyskuntakehitystä ja luomalla edellytyksiä vähähiiliselle liikennejärjestelmälle ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle.

    ”Jos suhtaudumme ilmastonmuutoksen hillintään vakavasti, niin nyt olisi aika pohtia pitäisikö kaavoituksessa ilmastonmuutostavoitteen ajaa joissakin tapauksissa muiden tavoitteiden ohi”, sanoi ympäristöministeriön ympäristöneuvos Antti Irjala puheenvuorossaan.

    Ilmastonmuutoksen hillintä ja torjunta ei yksinään kuitenkaan riitä. ”On tosiasia, että ilmastonmuutos on jo muuttanut maapalloamme siten, että hillinnän lisäksi meidän on huomioitava kuinka voimme sopeutua ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa varautuminen lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin sekä kuumiin hellejaksoihin”, Irjala totesi.

    RAKLIn Olli-Pekka Pajala teki kevään aikana selvityksen, millaisia hiilineutraaliustavoitteita kaupungeilla on. Selvitys on tehty kaupunkien nettisivuilta löytyneiden materiaalien sekä kaupungeille lähetetyn kyselyn vastausten perusteella. ”Kaupunkien tavoitteet ovat keskenään hyvin samanlaisia, merkittävänä erona voisi nähdä ainoastaan tietullit ja ruuhkaverot pääkaupunkiseudulla, joita muualle ei ainakaan toistaiseksi ole kaavailtu”, Pajala kertoi.

    Kaupunkien hiilineutraaliustavoitteet voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan, joita ovat energiantuotanto, rakentaminen ja rakennukset sekä liikenne. Hyviä esimerkkejä tällaisista tavoitteista ovat muun muassa Lahden luopuminen kokonaan kivihiilen poltosta kaukolämmöntuotannossa sekä Pasilaan rakentuva pyörähotelli. Toimenpiteisiin onkin jo ryhdytty melko laajasti ja seuraavaksi tulisi lähteä priorisoimaan sekä seuraamaan tarkemmin näitä toimenpiteitä ja niiden toimivuutta. ”Työ on jo aloitettu, ja tästä on hyvä lähteä kohti hiilineutraalia Suomea”, Olli-Pekka totesi puheenvuoronsa päätteeksi.

    Myös Tampere on panostanut ilmastonmuutoksen hillintään. Kestävä Tampere 2030 -tiekartan toimenpiteillä hiilidioksidipäästöjen määrä on valtuustokauden loppuun mennessä vähentynyt 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus on noussut 54 prosentista 58 prosenttiin. Energiantuotantoa on käännetty ilmastollisesti kestävämpään suuntaan. Yleiskaavapäällikkö Pia Hastion mukaan rakentamisen määrän ja sijainnin ohjaamisesta olisi hyvä siirtyä rakentamisen laadun ohjaamiseen. Lisäksi kaupungistumisen vahvistuessa eteen nousee kysymyksiä, kuinka jatkossa kantakaupunki kykenee tarjoamaan myös isompia asuntoja lapsiperheille.

    Turussa kaupunki on taas asettanut Skanssin alueelle kymmenen energiatavoitetta. Skanssin alueen kehittämishankkeen yhteydessä syntyi Energialiitteen käsikirja, jonka avulla energialiitteen vaatimuksiin on mahdollisuus pureutua tarkemmin. ”Tarve käsikirjalle ja Energialiitteen päivittämiselle syntyi, kun vanhaa liitettä ei koettu riittävän selkeäksi ja kansankieliseksi”, Swecon Niina Laasonen totesi.

    Seminaarin päätteeksi päivän aiheita pohdittiin vielä lyhyessä paneelikeskustelussa. Panelistit olivat hyvin yksimielisiä siitä, että nyt olisi aika ottaa seuraava askel ilmastonmuutoksen hillinnässä ja keskittyä siihen, mitkä teot ovat oikeasti hyödyllisiä ja mihin kannattaa panostaa. Ramboll Finlandin Pasi Rajala totesi, että erilaisia ilmastotekoja tarvitaan ja niitä on lähes mahdotonta asettaa tärkeysjärjestykseen. Sini Koskinen SAFA:sta peräänkuulutti puurakennusten elinkaaren pidentämistä sekä biopolttoaineiden järkevämpää käyttöä. Katriina Penttinen Cityconilta huomautti, että hiilineutraaliutta tukevia tekoja ei pidä nähdä pelkkänä kulueränä. ”Energiatehokas kiinteistö tuottaa myös vähemmän kustannuksia. Tämä on tilanne, jossa kaikki voittavat”, Penttinen korosti. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että sääntely kannustaisi ryhtymään ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin. ”Positiivista porkkanaa ruoskan sijaan”, Koskinen peräänkuulutti.

    Jos haluat kuulla seminaarin esitykset kokonaisuudessaan, voit katsoa ne täällä.