Rakennuttamisen ja ylläpidon kehittäminen, suhdanteet, kiinteistön elinkaari ja vastuullisuus, rakennuttamisen säädösympäristö
Kiinteistö- ja rakennuttamisalan yksi merkittävimmistä tapahtumista on jokavuotinen Rakennuttaminen 2020 -seminaari, joka tammikuussa kokoaa rakennuttamisen ammattilaiset kuulemaan ajankohtaista tietoa alalta. Tänä vuonna tapahtuma keräsi ennätykselliset 360 henkeä ja pääteemana olivat ilmasto- ja ympäristökysymykset.
Rakennuttaminen 2020 -tapahtuman pääpuhujana toimi tänä vuonna ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen. Mikkonen korosti puheenvuorossaan, että kiinteistö- ja rakentamisalalla tehtävillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka ilmastonmuutosta saadaan torjuttua, ja samalla se tarjoaa alan toimijoille mahdollisuuden olla edelläkävijä ilmastohaasteen ratkaisemisessa.
”Ilmastonmuutoksen torjunta antaa potentiaalia talouskasvuun ja edelläkävijäyrityksille mahdollisuuden suuriin voittoihin. On laskettu, että esimerkiksi Euroopassa nämä toimet voivat luoda yli 6,4 miljoonaa uutta työpaikkaa”, ministeri Mikkonen kertoi.
Mikkosen mukaan koko rakentamisen ketju on kuitenkin mietittävä uudelleen ja kiertotaloutta edistettävä monin tavoin. Lainsäädännöllä tähän vaikutetaan EU:sta saakka, jossa komission valmisteltavaksi on tulossa muun muassa rakennustietoasetuksen muuttaminen.
Vapaaehtoisia toimia tarvitaan myös, joista esimerkiksi ympäristöministeriön ja RAKLIn helmikuussa allekirjoitettava kestävän purkamisen Green Deal -sopimus on tärkeä askel eteenpäin. Kirimistä riittää, sillä tavoite saada rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisaste 70 prosenttiin on vielä kaukana. ”Rakennusmateriaalit ja -tuotteet ovat olleet aiemmin vähäisessä roolissa kiertotalouden näkökulmasta”, totesi ministeri Mikkonen.
Käynnissä on myös yksi hallituskauden isoimmista uudistuksista, maankäyttö- ja rakennuslain uudistus, jonka vaikutukset näkyvät suoraan alalla. ”Uudistus luo osaltaan askelmerkkejä alalle ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sen loppuun saattaminen vaatii aktiivista vuoropuhelua ministeriön ja toimijoiden välillä”, ministeri korosti.
Konkreettisia esimerkkejä vähähiilisyyttä edistävistä toimenpiteistä kertoi Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen. Ilmarisessa vastuullisuus on osana kaikkea toimintaa, ja näkyy niin arvoista liiketoimintaperiaatteisiin.
”Vähähiilisyys rakentamisessa huomioi niin rakentamisen, käyttövaiheen kuin rakennusten purkamisen. Rakentamisen aikana on huomioitava koko elinkaari, valittava vastuullisesti ja toteutettava huolella. Käyttövaiheessa tärkeää on optimoida energian käyttö, tuottaa ja varastoida energiaa sekä kompensoida. Purkamisessa tulisi huomioida purkukartoitus ja vaatia enemmän kuin pelkkää kierrätystä, mutta optimaalisin tilanne olisi, jos ei tarvitsisi purkaa ollenkaan. Eli rakennan kestävästi, valitsen vastuullisesti ja antaa painoarvoa sijaintitekijöille”, kertoi Aimonen.
Rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi Aimonen korosti tavoitteen asettamisen tärkeyttä. ”Tavoitteet vaativat systemaattista toimintaa ja suunnitteluohjaus on keskeisessä roolissa”, muistutti Aimonen.
Kansainvälistä näkökulmaa vastuullisuuden teemaan Rakennuttaminen 2020 -tapahtumaan toi YIT:n Fredrik Sarvell. Ruotsissa ilmastonmuutos herättää laajalti keskusteltua koko yhteiskunnassa, ja vallalla on tällä hetkellä ”individual shame” -tyyppinen tapa löytää ratkaisuja. ”Henkilökohtaisesti ajattelen, että sen sijaan, että kiinnitämme huomiota yksittäisten ihmisten vastuullisiin tai vastuuttomiin ratkaisuihin, niin meidän tulisi katsoa isoa kuvaa ja toimenpiteitä esimerkiksi kiinteistö- ja rakentamisalalla. Kiertotaloudesta on hyvä aloittaa”, Sarvell totesi.
Ruotsissa ilmastolaki on ollut voimassa vuodesta 2018 ja siihen liittyviä tavoitteita seurataan vuositasolla.
”Tavoitteiden saavuttaminen ei ole sujunut toivotulla tavalla, vaan olemme itse asiassa viime vuosien aikana vähentäneet päästöjä aiempaa huonommin. Rakentamisalalla on toki myös omat ilmastotavoitteensa, joihin ala pyrkii. Esimerkiksi hankkeissa meille on asetettu tilaajien toimesta kunnianhimoisia tavoitteita, jotka vaativat tarkkaa suunnittelua”, totesi Sarvell.
Kuvat: Olli-Pekka Latvala