Rakentamislaki hyväksyttiin eduskunnassa – lain vaikutukset käytäntöön vielä epäselvät

Eduskunta on hyväksynyt uuden rakentamislain keskiviikkona 1.3.2023. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Mittavaa lakikokonaisuutta on valmisteltu useiden vuosien ajan. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin mukaan lain käytännön vaikutukset jäävät nähtäviksi, sillä valmistelun aikana ei ole toteutettu riittävää vaikutustenarviointia. Rakli näkee hyvänä, että ympäristövaliokunta on korostanut alan ottamista tiiviisti mukaan lakiin liittyvien asetusten valmisteluun.

”On huomattava, että vaikka laki nyt hyväksyttiinkin eduskunnassa, niin monelta osin lain myötä tulevat vaatimukset tarkennetaan säädettävillä asetuksilla. Ympäristövaliokunta on korostanut, että näitä asetuksia on työstettävä tiivisti yhdessä kiinteistö- ja rakentamisalan kanssa, josta olemme Raklissa iloisia. Rakentamislain vaikutukset näkyvät suoraan rakentamisessa ja rakennushankkeissa, ja siksi on tärkeää, että alan ääni tulee kuulluksi”, toteaa Raklin Mikko Somersalmi.

Uudessa rakentamislaissa rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuvat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Osana lupaprosessia on esitettävä rakennus- ja purkumateriaaliselvitys. Rakentamislupaa haettaessa on hankkeeseen ryhtyvän tehtävä ilmastoselvitys, jossa raportoidaan uuden rakennuksen tai laajamittaisesti korjattavan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki.

Eduskuntakäsittelyssä lakiesitykseen tuli vielä useita muutoksia, joista yksi merkittävimpiä oli käyttötarkoituksen muutoksia helpottava kirjaus poikkeamislupapykälään.

”Niin ilmaston kuin kansantalouden näkökulmasta tyhjät, käyttämättömät tilat ovat silkkaa tuhlausta. Se, että tilat saadaan käyttöön, jolla on kysyntää, on erinomainen asia. Yksittäisessä kohteessa poikkeamislupamenettely on ketterämpi kuin kaavan uudistaminen”, korostaa Somersalmi.