Asuntopolitiikka, asumisen selvitykset sekä kehittäminen ja palvelut, asumisen kustannukset ja verotus, VAETS-vastuuhenkilö, Pirkanmaan aluetoimikunta
Hallitusohjelmaan perustuva kahdeksanvuotinen Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021–2028 annettiin valtioneuvoston selontekona eduskunnalle 16.12. RAKLIn mukaan ohjelman tavoitteet ovat kannatettavia, mutta välineet riittämättömiä vastaamaan tuleviin asuntotuotannon ja asumisen haasteisiin. Pitkään valtioneuvoston pöydällä olleen ohjelman yksi pääperiaatteista on edistää asuntopoliittisia tavoitteita monipuolisin keinoin, mutta vapaarahoitteisen asuntotuotannon tuottamia mahdollisuuksia ohjelma ei valitettavasti tunnista.
Asuntopoliittisen kehittämisohjelman mukaan suhdannetilanne on huomioitava, kun pohditaan valtion tukeman asuntotuotannon määrää. Silti valtion tukemaa ARA-tuotantoa ollaan lisäämässä vuoden 2020 tasosta, vaikka suhdannetilanne ei sitä edellytä.
”Näemme tässä ristiriidan. Ensin puhutaan suhdanteiden ja asuntomarkkinoiden tasapainon huomioon ottamisesta, ja silti nykytilanteessa, jossa vapaarahoitteista asuntotuotantoa syntyy, halutaan ARA-tuotantoa lisätä merkittävästi. Asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeämpää olisi luoda edellytyksiä monipuoliselle, kysyntää vastaavalle asuntotarjonnalle”, toteaa Aija Tasa RAKLIsta.
RAKLIn näkemyksen mukaan kohtuuhintaista asumista on voitava toteuttaa eri hallintamuodoissa. Rakentamisen ja asumisen kustannuksia nostavia tekijöitä, kuten kaavoitusta ja pysäköintivaatimuksia on tarkasteltava kriittisesti. ”Sääntelyllä pitäisi ohjata tavoitteita, ei keinoja. Asuntopoliittiset ratkaisut vaikuttavat merkittävästi kustannuksiin, eikä näihin kysymyksiin ohjelma juurikaan ota kantaa”, huomauttaa Tasa.
MAL-sopimusjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa vuosien aikana ja se on myös hyvä keino tuotannontuen kohdentamisen alueellisessa varmistamisessa. Nyt MAL-sopimukseen esitetään huomioitavaksi laatuun liittyviä asioita, kuten asuntojen koko, monikäyttöisyys sekä muunneltavuus. RAKLIn mielestä MAL-sopimukset eivät ole oikea tapa ohjata laatua.
RAKLI kannattaa asumisen tukien läpinäkyvyyttä
Kehittämisohjelmassa mainittu asumisen tukien läpinäkyvyys, vaikuttavuus ja niiden määrien perustuminen realistiseen vaikutustenarviointiin on erittäin kannatettava tavoite. Poliittiselle päätöksenteolle ja tukien kohdentamiselle oikein on olennaista, että niiden todelliset kustannukset tiedetään. RAKLI pitääkin tärkeänä, että tällainen selvitys käynnistetään pikaisesti.
Hyvää on myös kasvukeskusten kasvavaan asuntotarpeeseen vastaaminen riittävällä ja oikein sijoittuneella tonttitarjonnalla. Tonttitarjonnan lisäämisen osalta on kuitenkin muistettava, että pelkkä kaavavaranto ei ole riittävä mittari vaan tonttien on oltava sekä rakentamis- että investointikelpoisia.
RAKLI pitää positiivisena, että vieraan pääoman käyttöä työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiönä olevalle asunto-osakeyhtiölle jatketaan. Lain voimassaolo olisi hyvä säätää pysyväksi, jotta eläkevakuutusyhtiöt voivat toimia samoilla pelisäännöillä kuin muut markkinatoimijat. Sen sijaan RAKLI pitää erikoisena irrallista esitystä kansainvälisiin kiinteistösijoittajiin kohdistuvista verotoimenpiteistä. Asuntotuotanto on pääomavaltaista, eikä siihen liittyviä ongelmia ratkota luomalla esteitä pääomamarkkinoille.