• fi
  • en
  • Kirjaudu

    RAKLIn ehdotus kiinteistö- ja rakentamisalan elvytystoimenpiteiksi

    Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava RAKLI on laatinut ehdotuksen elvytystoimenpiteistä koronakriisin vaikutusten minimoimiseksi kiinteistö- ja rakentamisalalla. Ehdotus käsittää toimia, joilla torjutaan Suomen taloutta vajoamasta taantumaan sekä tuetaan talouden kantokykyä ja kasvua.

    Vaikuttavampia ja kriittisimpiä toimenpiteitä koronaepidemian vaikutusten kitkemiseksi kiinteistö- ja rakentamisalan näkökulmasta ovat vuokratuki kriisistä kärsiville yrityksille, vähähiilisyyttä edistävät investoinnit, asuntotuotannon vauhdittaminen, kokeilulain käyttöönotto kaava- ja tonttituotannon tehostamiseksi sekä infrahankkeiden nopea käynnistäminen. Myös työvoiman liikkuvuus on varmistettava poikkeustilanteessakin.

    “Tuet ja investoinnit on nyt kohdistettava pikaisesti toimiin, joilla tuetaan työllisyyttä, kriisistä kärsiviä yrityksiä sekä edesautetaan talouden palautumista epidemiasta. Poikkeustilanteen vaikutukset näkyvät kiinteistö- ja rakentamisalalla, ja erityisesti rakentamiseen ne voivat iskeä laajamittaisesti. Nyt olisi hyvä aika ottaa käyttöön esimerkiksi kokeilulaki kiinteistönomistajan kaavanvalmistelusta, joka parantaa asuntotuotannon edellytyksiä kaupunkien kestävän kasvun tarpeisiin”, toteaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.   

    Vuokratuki liikehuoneistoille ja kauppapaikoille

    RAKLI kannattaa Ruotsin esimerkin mukaista tukimallia, jossa kiinteistönomistajille korvataan takautuvasti osa vuokranalennuksista aiheutuvista tulonmenetyksistä. Tällä turvataan edellytyksiä niin vuokranantajille kuin vuokralaisille liiketoiminnan jatkamiseen haastavassa markkinatilanteessa. Ehdotettu malli on vaikutuksiltaan nopea ja tehokas ja tuen suuruuden arviointi on ulkoistettu valtiolta vuokralaisten ja vuokranantajien neuvotteluihin. Malli kattaa kaikki koronavirusepidemiasta aiheutuvat vuokranalennustilanteet vaikkakin merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat ravintola- ja majoitustoimintaan sekä erikoiskauppaan. 

    • Koskee koronakriisin takia liikevaihdon pienentymisestä kärsiviä yrityksiä ja heidän vuokranantajiaan 
    • Valtion tuki olisi 50 % vuokran alennuksen määrästä, mutta korkeintaan 25 % alkuperäisestä vuokrasta 
    • Vuokralainen ja vuokranantaja neuvottelisivat tapauskohtaisesti vuokran alennuksesta 
    • Tuki koskisi huhti- touko- ja kesäkuita 
    • Arvioitu tuen kustannus 50 M€ 

     Vähähiilisyyttä edistävien investointien vauhdittaminen 

    Panostamalla kiinteistö- ja rakentamisalan vähähiilisyyttä edistäviin investointeihin voidaan edesauttaa niin lyhyemmän aikavälin työllisyystavoitteita kuin pitkän aikavälin ilmastotavoitteita. Yksi keskeisimmistä elvytystoimenpiteistä tällä saralla on energiatehokkuustavoitteita edistävän korjausrakentamisen tukeminen, jonka työllistämisvaikutus on merkittävä. Samalla pidetään huolta mittavasta kansallisvarallisuudestamme ja edistetään hiilineutraalisuustavoitteita.

    • Vuoden alusta on voitu myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2022. Tämän tukimuoto on laajennettava myös vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon. Lisäksi tuen korottaminen 50 prosentilla määräajaksi. Ehdotamme myös asetuksessa vaaditun energiatehokkuuden parantamisen tason laskua 5 prosentilla, jotta mahdollisimman moni hanke käynnistyisi. 
    • Molempien edellä mainittujen tukien laajentaminen koskemaan palvelumalleilla toteutettuja energiainvestointeja. 
    • Molempien edellä mainittujen tukien määrärahavaltuuksien nostaminen.  
    • Molemmissa tapauksissa 5 prosentin lisätuki, jos korjaamisen kokonaisuus sisältää energiatehokkuusinvestoinnin lisäksi investointeja uusiutuvaan energiaan tai sähköautojen latauspisteisiin  
    • Toimitilojen energiatehokkuusohjelma TETSin avustusten korottaminen 50 prosentilla määräajaksi. Tämä tarkoittaisi investointihankkeiden 20 prosentin kokonaistuen nousemista 30 prosenttiin. 

    Asuntotuotannon aloitusten edistäminen 

    Asuntorakentamisen työllistävä vaikutus on merkittävä. Erityisesti vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä tässä tilanteessa kasvukeskuksissa. Tukitoimia pohdittaessa on hyvä muistaa, että vielä vuosi sitten rakennusalalla elettiin suhdannehuippua ja vuokra-asuntohankkeiden toteutumisen esteenä oli rakentamisen korkea kustannustaso ja rakennuskelpoisten tonttien riittävä saatavuus. Markkinaehtoisilla toimijoilla on edelleen halukkuutta investoida vuokra-asuntoihin ja runsaasti näiden rakennuttamiseen allokoituja pääomia. Merkittävä este on kuitenkin puute rakentamiskelpoisista tonteista alueilla, joilla on kysyntää. Tehokkaita ja nopeasti vaikuttavia keinoja tonttien tarjonnan lisäämisen on esitelty otsikon ”Maankäytön suunnittelun joustavoittaminen” alla.

    • Kohdistetaan uusiin vuokra-asuntoaloituksiin määräajaksi alennettu arvonlisävero.  
    • Rakennusaikaisen rahoituksen varmistaminen, esimerkiksi Finnveran takauksen laajentaminen asuntorakentamiseen. 

    Infrahankkeiden (raidehankkeet) edistäminen 

    Raidehankkeilla on välittömiä työllistäviä vaikutuksia, ja ne luovat edellytyksiä pitkäaikaiselle ja pysyvälle kasvulle. Raidehankkeiden rooli on suuri ilmastopoliittisten liikennetavoitteiden toteuttamisessa. Raidehankkeet mahdollistavat myös kaavavarannon ja tonttituotannon lisäämisen liikenteellisesti hyviltä paikoilta. Keskeistä on rahoituksen varmistaminen niin, että hankkeisiin voidaan kanavoida valtion ja kuntien rahoituksen lisäksi myös yksityistä rahoitusta. Työeläkeyhtiöillä on pitkä sijoitushorisontti, ja nämä olisivat todennäköisesti hyvin kiinnostuneita rahoittamaan kotimaisia infrastruktuurihankkeita suunnitteluvaiheen jälkeen, kun hankkeiden luvitus on kunnossa ja niiden toteutumisvarmuus korkea. Myös MAL-sopimukset ja sujuva kaavoitus ovat välttämättömiä.

    Elvytystoimien tulee kohdistua: 

    • Espoon kaupunkirata, välitön valmius  
    • Pasila-Riihimäki -yhteysvälin parantaminen, välitön valmius 
    • Muut kaupunkiseutujen sisäiset ja seutuja yhdistävät hankkeet: suunnittelu- ja toteutusvalmiuden mukainen eteneminen 
    • Kuntien raitiotiehankkeet, valtion osuuden varmistaminen 
    • Suomi-Rata ja Turun tunnin juna, suunnittelun edistäminen 
    • Uudet rahoitusmallit pitkäjänteisiin infrahankkeisiin 

    Toimenpide-ehdotukset, jotka eivät edellytä valtiolta taloudellista elvytystukea 

    Maankäytön suunnittelun joustavoittaminen 

    Kaavoituksen ja lupamenettelyjen työkalupakkiin on tuotava välineitä, jotka tehostavat kaava- ja tonttituotantoa kasvualueilla sekä sujuvoittavat kaava- ja lupaprosesseja. Välineillä tuetaan vähähiilistä täydennysrakentamista ja vähennetään tilojen vajaakäytöstä aiheutuvia taloudellisia ja ilmastollisia haittoja kiertotaloustavoitteiden mukaisesti.  

    • Säädetään välittömästi kokeilulaki kiinteistönomistajan mahdollisuudesta valmistella asemakaava. Kokemukset saadaan hyödynnettyä ja vietyä varsinaiseen MRL-uudistukseen.  
    • Tilapäisen rakennusluvan pidentäminen 5 vuodesta 10 vuoteen tilanteissa, joissa lupahakemuksessa esitetty käyttö poikkeaa kaavassa olevasta käyttötarkoituksesta. Mahdollista toteuttaa lakimuutoksella heti (MRL).  
    • Kevennetty menettely tyhjien tilojen käyttötarkoitusmuutoksiin ilman kaavamuutoksia. Käyttötarkoitusmuutos hyväksyttäisiin rakennusluvan yhteydessä. Tarve on suuri erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa tyhjän tilan osuus on eurooppalaisia verrokkeja huomattavasti korkeampi.  

    Työvoiman liikkuvuus 

    • Varmistettava, että koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtävät rajoitustoimet eivät estä työvoiman liikkuvuutta. Rajojen kiinniolon jatkuessa on työvoiman työmatkaliikenne sallittava muun muassa Baltiasta. 

    Lisätietoja: 
    Jyrki Laurikainen, toimitusjohtaja 
    040 844 2573, jyrki.laurikainen@rakli.fi