• fi
  • en
  • Kirjaudu

    RAKLIn klinikassa otetaan kiertotalous osaksi alueiden kehittämistä

    Lokakuussa käynnistyi RAKLIn ja Green Building Councilin yhteistyössä toteuttama klinikka, jonka tavoitteena on tuoda kiertotalous osaksi alueiden kehittämistä ja pohtia keinoja tämän toteuttamiseen. Klinikan osallistujat pääsevät myös työstämään aiheen pohjalta työpajoissa tiekarttaa ja sen periaatteita, joita organisaatiot voivat hyödyntää suunnitellessaan kiertotalouden mahdollisuuksia aluekehittämisessä.

    ”Klinikka tarjoaa foorumin vaihtaa ajatuksia eri toimijoiden kesken teemasta, jonka osalta keskustelu on ollut ajoittain siiloutunutta. Osallistujille tämä on ollut yksi merkittävä syy tulla mukaan klinikkaan. Uskonkin, että klinikan myötä näitä siiloja pystytään poistamaan ja yhteisesti jaetut kokemukset tuovat välineitä kiertotalouden hyödyntämiseen alueiden kehittämisessä”, totesi klinikan vetäjä RAKLIn Kimmo Kurunmäki.

    Klinikan esimerkkialueina toimivat Kera Espoossa, Hiedanranta Tampereella sekä Viikki Helsingissä, jotka esiteltiin klinikan avausseminaarissa. Kaikkien näiden alueiden kehittämisessä kiertotaloudella on keskeinen rooli, joka näkyy laaja-alaisesti eri toimintojen suunnittelussa.

    Kerasta on kehittymässä urbaani kaupunginosa, jossa resurssiviisaus ja kiertotalouden ratkaisut on hiottu huippuunsa. Alueesta kaavaillaan noin 14 000-20 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan keskittymää. ”Erona monen muun alueen kehittämiseen Kerassa keskiössä on yhteiskehittäminen, jota tehdään yhteistyössä maanomistajien, kehittäjäyritysten ja muiden kumppaneiden kanssa”, kertoi Niina Nousjärvi Espoon kaupungilta.

    Entisen sellutehtaan alueelle suunniteltavasta Hiedanrannasta on kehittymässä 25 000 asukkaan ja 10 000 työntekijän kaupunginosa. Alueen rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt sen odottaessa ratikan päätöstä, mutta Hiedanrannassa sijaitsevia tiloja on hyödynnetty erilaisten tapahtumien pitopaikkana. ”Tarkoituksena on, että kiertotalouden elementit näkyisivät kokonaisvaltaisesti alueen kehittämisessä. Tavoitteena on luoda muun muassa avoimia rajapintoja, jolloin esimerkiksi tontin luovutettaessa olemassa oleva datakin liikkuisi osapuolten kesken”, sanoi Reijo Väliharju Hiedanrannan Kehitys Oy:stä.

    Kolmas esimerkkialueista on Viikki, jossa sijaitsee biotalouden osaamis- ja innovaatiokeskittymä. Alue on yhdistelmä maaseutua ja kaupunkimaista kehitystä, jossa halutaan vaalia lähiruokaa ja energiaomavaraisuutta. Viikki on yksi kaupunginosista, joka on jo pitkään tunnettu ekologisuudestaan ja nyt tavoitteena on edistää alueella kiertotaloutta aiempaa enemmän.

    Klinikan avausseminaarissa kuultiin myös Sitran Nani Pajusen puheenvuoro. Pajusen mukaan kiertotalous on tulevaisuuden talousmalli, jossa luonnonvaroja kulutetaan maapallon kantokyvyn rajoissa. ”Kyse on niukkuudesta, ja siitä miten sitä käytetään viisaasti, ja kuinka saadaan materiaali kiertämään. Kun puhumme kiertotalousyhteiskunnasta, se ei ole pelkästään tietyn teollisuuden tai hallinnon asia vaan jokaisen meistä. Kysymys kuuluukin, miten saisimme ymmärryksen ja taidon elää niukemmin kuin nyt teemme”, huomautti Pajunen. Vain 9 prosenttia materiaaleista kiertää globaalisti ja rakentamisala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia kaikista maailman raaka-aineista. ”Vaikka kiinteistö- ja rakentamisala heräsi varsin myöhään kiertotalouteen, on ala viime vuosina ottanut selviä askeleita eteenpäin”, totesi Pajunen.

    RAKLIn kehitystoiminnan yhtenä kulmakivenä ovat klinikat, joissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Klinikat toteutetaan työpajatyöskentelynä, joissa osallistujat yhdessä pohtivat, kehittävät ja luovat parhaita ratkaisumalleja. Klinikoihin sisältyy lisäksi kaikille avoin aloitus- ja tulosseminaari sekä klinikan päätteeksi laaditaan tulosraportti, joka julkaistaan RAKLIn sivuilla.