• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Suomi-Itävalta-vertailusta työkaluja rakentamiskustannusten karsintaan

    17.06.2016

    RAKLI ja ympäristöministeriö selvittivät kevään aikana, mistä asuinrakentamisen kustannuserot Suomessa ja Itävallassa johtuvat. Syitä löytyi useita, ja tarvetta toimintatapojen kriittiselle tarkastelulle on. Aiheesta kiinnostuneet kokoontuivat Kustannuserot Suomen ja Itävallan asuinkerrostaloisessa – FIAT -klinikan tulosseminaariin 16.6.2016.

    Rakentamisen markkinat ovat lähtökohtaisesti kansalliset, ja jokaisessa maassa on vahvat omat menettelytavat, vaikka toki EU-tasoistakin sääntelyä on. ”Tämä hanke oli todella kiinnostava. On tärkeää nähdä, kuinka isoja erot todella ovat, koska niillä on suuri merkitys niin yksittäiselle kansalaiselle kuin kansantaloudellekin”, kiitti tilaisuuden avannut ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä.

    Kustannusero monen tekijän summa

    Uudiskohteiden vertailun tehnyt Johanna KuusipuskaHaahtelasta kertoi, että yllättäen enemmän eroa oli hintatasossa kuin siinä, kuinka paljon maiden erilaiset vaatimustasot vaikuttavat rakentamiskustannuksiin. ”Yksittäisistä tekijöistä kertyi useiden kymmenien prosenttien kustannusnousu, kun itävaltalaiskohteita arvioitiin suomalaisella kustannus- ja vaatimustasolla toteutettuina. Eroja löytyy aina suunnitteluratkaisuista työmaan johtamiseen asti”, kertoi Johanna Kuusipuska. Korjausrakentamisen kustannuseroja selvitti CalCon Deutschland AG. ”Suomessa ja Itävallassa käytetään monessa kohdassa erilaisia ratkaisuja ja järjestelmiä. Esimerkiksi eristystä, julkisivua, ikkunoita, parvekkeita tai lämmitystä koskevat päätökset vaikuttavat kokonaiskustannuksiin”, luetteli Ursula Kellerer-Oriwol.

    ”Selvitys osoitti, että meillä on selvästi tarvetta runsaammalle dialogille osapuolten kesken. Itävallassa onnistutaan paremmin hankkeen palasten yhteensovittamisessa ja maankäytön ohjauksessa, kun kulttuuri on keskusteltava ja joustava”, korosti erityisasiantuntija Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä ja lupasi, että säännöksistä viestimiseen panostetaan jatkossa enemmän. ”Yhteyden suunnitelmista työmaalle pitää olla vahvempi ja jokaisen on arvioitava omia tekemisen tapojaan kriittisesti”, Nevalainen kehotti. Erityisesti tulisi tavoitella säännösten yhdenmukaisia tulkintoja eri puolilla Suomea, jotta vaatimustasot olisivat paremmin ennakoitavissa.

    Löysät pois prosessista

    Myös edullisemmaksi osoittautuneessa Itävallassa rakentamisen hinta kiinnostaa. ”On tärkeää saada tietoa, jotta voi syventää ymmärrystään kustannusten syntymekanismista. Vasta sen jälkeen niitä voi karsia”, totesi itävaltalainen rakennuttaja Christian Krainer ÖWG Wohnbausta. Hän kertoi, että Itävallassa sääntelyä karsitaan määrätietoisesti heti, kun kotien hintalappu alkaa kivuta asukkaiden ulottumattomiin, ja myös valtion tukijärjestelmiä uudistetaan tarvittaessa. ”Suomen markkina tarvitsisi mielestäni enemmän kilpailua. Meillä sopimusjärjestelmä ohjaa tehokkaampaan toimintaan ja tiiviimpään yhteistoimintaan osaurakoiksi pilkotulla työmaalla”, Krainer kertoi ja painotti, että kaikesta pitää voida keskustella, jos yhteinen rakennushanke halutaan saada kustannustehokkaasti maaliin.

    Lisätietoja tuloksista:
    RAKLIn ja ympäristöministeriön lehdistötiedote
    FIAT-klinikan tulostiivistelmä