• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Tehokkaita työympäristöjä tyytyväisille ihmisille

    29.04.2016

    RAKLI ja GBC Finland kutsuivat toimitilojen energiatehokuuden asiantuntijat MOW Helsinkiin työympäristömuutoksen pariin. Mikko Östring kertoi, että yhteisöllisyys ja työn merkityksellisyys lisäävät tutkimusten mukaan työhyvinvointia ja tehokkaat ratkaisut ovat myös resurssiviisaita. Coworking-tilojen suosio on nyt lähtenyt nousuun Suomessakin. Tilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja siitä, miten huolella mietityt toimitilat muodostavat vankan tuen ydintoiminnalle ja parantavat menestyvän liiketoiminnan edellytyksiä.

    Toimitilojen energiatehokkuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden organisaatioiden edustajien vuositapaaminen nivoutui tänä vuonna Build Upon -hankkeeseen. ”Kyseessä on maailman suurin korjausrakentamisen hanke, jossa on mukana 14 Euroopan maata. Tarkoituksena on tukea jäsenmaita niiden korjausrakentamisen strategioiden päivityksessä, joka on tehtävä viimeistään vuoden päästä”, kertoi Sami Lankiniemi Green Building Council Finlandista. Työskentelyn lähtökohtana on elämänlaadun parantaminen korjausrakentamisen avulla. Pohdinnan alla on esimeriksi se, miten korjausrakentamisen tuotteista tulisi kiinnostavampia ja laajemmin hyödynnettyjä.

    Hyvän fiiliksen toimitila

    Saku Lehtinen esitteli Remedy Entertainmentin toimitiloja, jotka toimivat yrityksen käyntikorttina ja vahvana sitouttamisen välineenä parhaiden osaajien houkuttelemisessa yrityksen palvelukseen. ”Halusimme juuri meille sopivat, monipuoliset tilat, jotka kertovat oikeanlaista tarinaa sekä mahdollistavat sosiaalisuuden ja tiedon jakamisen”, kuvaili brändiä tukevien tilojen suunnitteluun alusta asti osallistunut Lehtinen.

    Pelifirmassa työn luonne edellyttää keskittymistä, mikä mahdollistettiin hiljaisilla tiloilla, joissa lasiseinien ansioista yhteyden tuntu työkavereihin säilyy kuitenkin koko ajan. Eksperttien kohtaamista tapahtuu lukuisilla yhteisalueilla. ”Tavoitteena on, että täällä työ soljuu, hierarkioita ei ole ja ihmisillä on kotoisa olo. Monille ulkomaalaisille tämän on jopa tärkein kiinnekohta Suomessa”, Saku Lehtinen muistutti. Remedyn tilojen lukuisat viittaukset pelimaailmaan on toteutettu esimerkiksi kuvien ja värien avulla. Myös pelituotannon erityistarpeisiin vastaavat tuotanto- ja varastotilat on saatu luontevasti osaksi kokonaisuutta.

    Työympäristöt palvelevat työn muutosta

    ”Työympäristökehittäjien ja esimiesten tehtävä on saada ihmiset innostumaan uusista työn tekemisen tavoista. Ja toisaalta työnantajien on tärkeää hyväksyä se, että ihmiset ja elämäntyylit ovat koko ajan mobiilimpia”, sanoi Juha Olkinuora Nokialta. Hän totesi, että nuoret arvostavat vastuullisesti toimivia yrityksiä ja ekotehokkuutta, ja edellyttävät näitä myös työnantajaltaan. Tämän vuoksi hyvät teot on tärkeää tehdä näkyviksi sekä omalle porukalle että asiakkaille.

    ”Työympäristöjä uudistaessani olen törmännyt muutosvastarintaan, mutta yleensä kuitenkin saanut lopussa kiitosta. Työ sujuu paremmin, kun vuorovaikutus, oppiminen ja tiedonkulku lisääntyvät”, Olkinuora summasi ja muistutti, että kulttuuriset erot pitää kuitenkin työympäristömuutoksissa ottaa huomioon. Kaikkialle eivät samat toimintamallit sovellu.

    Jousto lisää tyytyväisyyttä

    Spondan Mothership of Work tarjoaa käyttäjälähtöistä toimitilapalvelua suosiotaan kasvattavassa Kaartinkaupungissa. ”Täällä epämuodollisuus on kantava teema ja tiloista on tehty mahdollisimman yhteisölliset. Oikeaa henkeä on luotu designilla, ja jokainen yksityiskohta on tarkkaan harkittu”, kertoi Joona Reunanen. Tarjolla on yli 2000 neliötä toimistotilaa, johon pääsee työskentelemään ostamalla haluamansa tasoisen jäsenyyden.

    ”Mitä joustavampi työympäristö ja etätyömahdollisuudet, sitä tyytyväisempiä ihmiset ovat työssään. Sillä, että voi vaikuttaa ajankäyttöönsä ja työnsä tekemiseen, on valtava vaikutus”, Saija Blom tiivisti Rapalin Toimiva työympäristö 2015 -tutkimuksen löydöksiä. Yli 1300 vastaajan selvitys osoitti, ettei väljyys lisää käyttäjien työtyytyväisyyttä. ”Mukana olleissa yksityisissä yrityksissä tilatehokkuus oli suurempi kuin valtiolla, mutta siitä huolimatta oma työympäristö miellytti yksityisellä puolella enemmän”, Blom kertoi ja jatkoi, että tehokkaan tilankäytön kannalta haastava kysymys on se, miten työpisteiden ja neuvottelutilojen käyttöastetta saataisiin nostettua.

    Yhä energiatehokkaampia kiinteistöjä

    Terveisiä kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden toteutumisesta toi Harri Heinaro Motivasta. ”Toimitilojen energiatehokkuuden parantamisessa ollaan hyvässä vauhdissa. On hienoa huomata, että myös pidemmän aikavälin toimenpiteisiin on investoitu”, Heinaro kiitti. Suurimmat säästöt syntyvät ilmanvaihdon kehittämisestä. Myös lämmön ja sähkön käytön vähentämisessä on onnistuttu ja valaistusratkaisuja uudistettu.

    ”Vuoden lopussa päättyvä energiatehokkuussopimus on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi osoittaa Euroopan komissiolle Suomen saavuttavan sille asetetut tavoitteet. Näistä lähtökohdista on ollut hyvä lähteä neuvottelemaan sopimusta uudelle kaudelle”, sanoi Heikki Väisänen Energiavirastosta. Myös vuosille 2017-2025 on tulossa omat toimenpideohjelmat vuokra-asuntokiinteistöille (VAETS) ja toimitiloille (TETS). ”Tulokset ovat kiinteistöalalla olleet yllättävänkin hyviä ja odotamme kattavaa sitoutumista myös lokakuussa, kun uusi sopimus allekirjoitetaan”, Väisänen kannusti.

    Esimerkkinä energiatehokkaasta toteutuksesta kuultiin Otaniemen tulevaisuuden kampuksesta. ”Meillä on tavoitteena rakentaa kansainvälisesti ainutlaatuinen avoimen innovoinnin kokeellinen kampus. Aiomme myös olla energiaomavarainen vuoteen 2030 mennessä”, Satu Kankaala visioi. Otaniemessä tehdään paljon investointeja ja kaupunkirakenne tiivistyy erityisesti metroaseman ympärillä. ”Kannustamme myös alueella työskenteleviä ja opiskelevia ideoimaan itse jatkuvasti parempia toimintatapoja”, Kankaala kertoi.