• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Tilaa laadulle ja tuottavuudelle

    08.02.2016

    Helmikuun Aamukahvi Annankadulla -tilaisuus käsitteli laatua ja tuottavuutta. RAKLIn laaturyhmän puheenjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopistolta haastoi osallistujia vaatimaan moitteetonta käyttöönottoa, jotta asiakkaat olisivat entistä tyytyväisempiä. Hän korosti, etteivät hommat lopu siihen, kun työmaalla hanskat tippuvat.

    RAKLI tekee laadun parantamisessa tiivistä yhteistyötä Rakennusteollisuus RT:n, SKOLin, ATL:n ja RALAn kanssa. Rakennuttajien painopisteiksi on moitteettoman käyttöönoton rinnalle valittu kuivaketju ja hankintamenettelyt. ”Kuivaketjun ei pidä tarkoittaa ylivarustelua, mutta työmaan on oltava koko ajan kuiva ja siisti. Hankinnan osalta keskeistä on varmistaa hyvä tiimi, laatunäkökulman sisällyttäminen projektiohjelmaan sekä laadun tuottamista edistävät valintakriteerit koko tuotantoketjussa”, Teppo Salmikivi luetteli. RAKLI haastaa jäseniään lähtemään omissa hankkeissaan kokeiluihin, joilla jo käynnissä olevissakin hankkeissa voidaan valittuja painopisteitä edistää konkreettisin toimenpitein.

    Kohti virheettömiä taloja

    Helsingin yliopisto edellyttää hankkeissaan, että kohde on vastaanotossa virheetön. ””Urakkasopimuksissa on kirjattu YSEstä poiketen, että vähäisetkin puutteet estävät kohteen vastaanoton. Jos taloon tulee yksikin työmies vastaanoton jälkeen, ei kohde ollut valmis. Toki nollavirhevastaanottoon pääseminen on äärimmäisen vaikeaa, muttei mahdotonta. Välitavoitteista tulee pitää kiinni ja muistaa, että päivät ovat yhtä pitkiä koko hankkeen ajan”, Teppo Salmikivi korosti. Nollavirheajattelu edellyttää paljon myös suunnittelulta ja rakennuttamiselta, jotta tavoite saavutetaan, eikä käyttäjille aiheudu viimeistelytöistä päivittäistä haittaa.

    Koulutus ratkaisee

    Keskusteluissa haastettiin nollavirheluovutuksen realistisuutta ja pohdittiin käyttöönottovaiheen valmistelua. Talon käyttäjien ja ylläpitäjien huolellisesta koulutuksesta on huolehdittava. Osallistujat totesivat, että oman haasteensa sujuvaan toimintaan tuovat kiinteistöhoitajien puutteellinen ammattitaito ja vaihtuvuus. ”Ainahan säädettävää löytyy ja esimerkiksi käyttäjän tarpeet ovat voineet projektin aikana muotoutua uudelleen, mutta kyllä loppuhiontaakin on mukavampi tehdä siistissä kuin keskeneräisessä kohteessa”, Teppo Salmikivi huomautti.

    Kulttuuria muuttamassa

    RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen muistutti rakennuttajia heidän tärkeästä tehtävästään: ”Meidän pitää viedä markkinaa siihen suuntaan, ettei kukaan kehtaa luovuttaa puolivalmista. Ei tätä kannata tehdä yleisten sopimusehtojen, vaan kulttuurinmuutoksen kautta.” Yksi tapa seurata omaa suoritusta ja löytää kehittämiskohteita on RALA-palaute. ”Ala on vahvasti sitoutunut kehittämään yhteistä palautejärjestelmää ja osa kerätyistä tiedoista on jo täysin avoimia. Kun käyttö entisestään lisääntyy, voivat kaikki palautteen kerääjät parantaa toimintaansa ja sen läpinäkyvä esittäminen helpottaa myös benchmarkkausta uuden hankintalain puitteissa”, kannusti Tuula Råman RALAsta.

    AAA-luokan hankkeita

    Magnus Nygård kertoi Liikenneviraston laadun parantamishankkeista. ”Kun ammattitaito, asenne ja ansaintalogiikka ovat kaikki kohdillaan syntyy hyvä lopputulos”, Nydård painotti. Liikennevirastolla on hyviä kokemuksia esimerkiksi allianssihankkeista, joissa on toteutunut kiitettävästi yhteisen tavoitteen eteen työskentely ja muutosvalmius sekä keskittyminen hankkeen sisältöön sopimustekstien sijaan. Yhteisen kehittämisen tiellä ollaan myös alan järjestöjen yhteisessä laatuhankkeessa, jossa hyviä kokemuksia ja parhaita toimintatapoja haetaan todellisissa hankkeissa pilotoimalla. Tietoa kokemuksista kerrotaan sitä mukaa, kun kokeilut etenevät.