• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Uusi selvitys julkaistu: uudistava lisärakentaminen ratkaisuna kaupunkien kestävään kasvuun

    Kaupungistumisen jatkumisen myötä kaupunkien on tulevien vuosien ja vuosikymmenien kuluessa kasvettava kestävästi sisäänpäin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun väestön ennustetaan kasvavan lähes 270 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kestävän kasvun mahdollistamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän toimivaa lisärakentamista jo rakennettuihin ympäristöihin. Tiivistyvä kaupunkirakenne tukee myös ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tätä peräänkuuluttaa huhtikuun lopulla julkaistu selvitys uudistavasta lisärakentamisesta.

    Selvityksen tilaajina ovat RAKLI, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Järvenpään kaupungit, ympäristöministeriö sekä Rakennusteollisuus RT. Käytännön työstä vastasi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy yhdessä GSP Group Oy:n kanssa.

    Täydennysrakentamisen osuus on tällä hetkellä jo suurempi kuin kokonaan uusien alueiden ja osa kasvusta tulee nyt ja lähivuosina alueiden purkamisen ja uudistamisen kautta. Ajankohtaisinta uudistava lisärakentaminen on Helsingin seudulla ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla.

    ”Jotta kaupunkien on mahdollista kasvaa kestävästi, on olennaista hyödyntää jo rakennettujen asuinalueiden ja kaupunkikeskustojen täydennysrakentamispotentiaalia. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja infran tehokas käyttö on myös resurssiviisasta ja tukee vähähiilisyystavoitteita. Tämä mahdollistaa parempia palveluja, kestävää liikkumista ja joukkoliikenteen sujuvaa järjestämistä sekä luo samalla elävää kaupunkikulttuuria”, kertoo Aija Tasa RAKLIsta.

    Uudistavalla lisärakentamisella tässä selvityksessä tarkoitetaan rakennushanketta, jossa vanha rakennus (esim. asuin-, toimisto- tai liikerakennus) puretaan kokonaan tai osittain ja tilalle rakennetaan suurempi kerrosala. Selvitys toteutettiin tarkastelemalla seitsemää eri lisärakentamisen kohdetta.

    Nostoja selvityksen johtopäätöksistä

    • Täydennysrakentamisella voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa infrastruktuuria tehokkaasti ja tiivistyvän rakenteen ansiosta voidaan vastaavasti muualla säästää alueita.
    • Kaupungin alueelliset täydennysrakentamissuunnitelmat, kaavarunkotyö, tiedotus ja toteutuneet hankkeet edistävät hankkeiden hyväksyttävyyttä.
    • Neuvottelut eri sidosryhmien kanssa ovat tärkeässä osassa hankkeiden hyväksyttävyyden muodostumisessa. On myös tärkeää, että niin yhtiöillä kuin asukkailla on mahdollisuus asettaa tavoitteensa hankkeelle. Keskeinen vaihe on vaihtoehtojen ja kustannusten selvittäminen sekä avoin valmistelu, jolla osakkaat saadaan sitoutumaan hankkeeseen.
    • Alueen hintataso ratkaisee, millaisella lisärakennusoikeuden määrällä hanke on mahdollista toteuttaa. Arvokkaimmilla alueilla voi riittää rakennusoikeuden kaksinkertaistaminen, kun taas halvemmilla alueilla rakennusoikeutta tarvitaan moninkertainen määrä. Toinen merkittävä asia, joka vaikuttaa hankkeiden toteutettavuuteen on parkkipaikkojen järjestäminen. Haastavissa kohteissa voidaan joutua toteuttamaan kalliita pysäköintiratkaisuja, mikä puolestaan pahimmassa tapauksessa estää hankkeen etenemisen. 
    • Uudistava lisärakentaminen tuottaa runsaasti materiaaleihin liittyviä hiilidioksidipäästöjä, sillä hankkeissa toteutetaan sekä purkamista että uudisrakentamista. Näin ollen myös materiaalitehokkuuden merkitys hankkeissa korostuu.
    • Kiertotalouden ja ekologisuuden näkökulma hankkeissa vahvistuu vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen ja purkamista koskevan ohjauksen kautta.
    • Vaikka säilytettävä vanha rakennuskanta toisi kerroksellisuutta kaupunkikuvaan, on tämä yleensä teknillistaloudellisesta näkökulmasta erittäin haastavaa. 
    • Yleisesti voidaan sanoa, että tällä hetkellä koko prosessin kesto tarveharkinnasta toteutuksen valmistumiseen kestää pitkään. Pisimmät hankkeet ovat voineet kestää jopa yli kymmenen vuotta.

    Raportin tiivistelmään voit tutustua täällä.

    Lisätietoa:
    Aija Tasa, RAKLI
    Johtaja, asuminen
    050 327 2077, aija.tasa@rakli.fi