Asuntopolitiikka, asumisen selvitykset, kustannukset ja verotus, toimialan juridiikka, VAETS-vastuuhenkilö, Pirkanmaan aluetoimikunta
Korkojen nousu, epävarma taloustilanne ja viime vuosien tarjonnan kasvu ovat painaneet vuokra-asuntoinvestointien kasvunäkymät matalimmilleen sitten vuoden 2009. Kaikkien kotimaisten vapaarahoitteisiin asuntoihin sijoittavien ammattimaisten sijoittajaryhmien investointihalut ovat laskeneet viimeisen vuoden aikana. Pienten asuntojen vuokrien odotetaan ainakin hienoisesti nousevan kaikissa suurissa kaupungeissa. Nousuodotukset ovat kuitenkin useimmissa kaupungeissa hieman viime kevään kyselyä matalampia.
”Vuokra-markkinoiden näkymät ovat utuiset eivätkä ennustukset suhdannetilanteen kehittymisestä lyhyellä aikavälillä luo positiivisempaa näkymää tulevaan. Markkinoilla on tällä hetkellä tarjontaa ja uusien investointien osalta ollaan odottavalla kannalla”, sanoo Raklin johtaja Aija Tasa.
Tasan mukaan nyt olisi oiva hetki panostaa korjausrakentamiseen ja vähähiilisyyden edistämiseen nykyisessä asuntokannassa.
”Valitettavasti budjettiriihestä jäi uupumaan olemassa olevan kannan toimenpiteet, kuten panostukset korjausrakentamiseen, vähähiilisyyden edistämiseen ja energia-avustusten käyttöönotto myös vapaarahoitteisille vuokra-asunto-omistajille. Niillä olisi voitu helpottaa rakennusalan ahdinkoa ja samalla tuettu välttämättömiä korjaus- ja energiatoimenpiteitä”, jatkaa Tasa.
Vuokra-asuntomarkkinoilla on ollut käynnissä viime vuosina kiivas uudisrakentaminen, mutta aloitukset alkoivat jyrkästi laskea korkojen nousun ja epävarmuuden kasvun myötä vuonna 2022. Käynnissä olevat hankkeet kasvattavat kuitenkin edelleen tarjontaa. Vuokra-asuntobarometriin vastanneista tasan 50 prosenttia arvioikin vuokra-asuntojen tarjonnan jatkavan kasvuaan tulevien 12 kuukauden aikana.
Toimijaryhmäkohtaisissa tarjontaodotuksissa kaikkien kotimaisten ammattimaisten toimijoiden saldoluku putosi kuitenkin nyt negatiiviseksi: Instituutioiden, kiinteistörahastojen kuin asuntosijoitusyhtiöidenkin vuokra-asuntotarjonnan odotetaan ennemmin pienenevän kuin kasvavan. Ulkomaisten sijoittajien asuntotarjonnan kasvuun uskoo 37 prosenttia vastaajista, kun laskua odottaa vain 20 prosenttia. Kunnallisten vuokrataloyhtiöiden tarjonnan kasvuun uskoo 43 prosenttia vastaajista.
Vastaajien oman organisaation tulevia vuokra-asuntoinvestointeja koskevan kysymyksen saldoluku putosi viime kevään 43:sta nyt alle 10:een, joka on matalin lukema barometrin vuodesta 2009 alkavassa historiassa. Vuokra-asuntosijoittamisen houkuttelevuutta koskevan kysymyksen saldoluku putosi negatiiviseksi vuoden 2022 loppupuolella, ja selkeä enemmistö vastaajista odottaa sen heikkenevän edelleen tulevan vuoden aikana.
Kiinteistösijoitus- ja rahoitusmarkkinoiden olosuhteet ovat muuttuneet rajusti viimeisen vuoden aikana. Vuokra-asuntorakentamista vuosia siivittänyt sijoituskysyntä on nyt kääntynyt uudistuotannon esteeksi, ja 74 prosenttia barometrivastaajista arvioi, että heikko sijoittajakysyntä hankaloittaa tämänhetkistä vuokra-asuntorakentamista. Rahoituksen saatavuus nähdään vielä tätäkin pahempana rakentamisen pullonkaulana.
Työvoiman saatavuuden nähdään sen sijaan nykytilanteessa ennemmin edesauttavan kuin estävän rakentamista, ja aiempina vuosina hankalaksi koettu tonttien saatavuuskin on helpottunut selkeästi. Rakennuskustannukset hyppäsivät vuokra-asuntorakentamisen kriittisimmäksi esteeksi vuoden 2021 lopulla, mutta nyt kolmannes vastaajista arvioi, että rakennuskustannusten taso ennemmin jopa edistää kuin vaikeuttaa uudistuotantoa.
Vuokra-asuntojen kysynnästäkään ei nähdä suurta tukea vuokra-asuntojen rakentamiselle: lähes 40 prosenttia vastaajista arvioi, että vuokra-asuntojen kysyntätilanne vaikeuttaa uusien vuokra-asuntojen tuotantoa. Näkemykset ovat tässäkin suhteessa viime kevääseen verrattuna heikentyneet. Pientä heikkenemistä on nähtävissä myös vastaajien vuokraodotuksissa. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa pienten asuntojen vuokriin odottaa nousua yli puolet vastaajista, mutta etenkin Helsingissä vuokrien nousua odottavien vastaajien osuus on hieman pienentynyt viime keväästä.
Suurten asuntojen vuokraodotukset pysyttelevät edelleen pieniä asuntoja vahvempina, ja pääkaupunkiseudun kaupungeissa vuokrien nousua odottaa kaksi kolmasosaa vastaajista. Selkeä enemmistö nousua odottavista vastaajista odottaa nousun kuitenkin jäävän alle viiteen prosenttiin eli edelleenkin nykyistä inflaatiotasoa matalammaksi.
Vuokraodotukset ovat edelleen vahvimpia Tampereella, jossa pienten asuntojen vuokriin odottaa nousua 81 prosenttia vastaajista, ja laskua ennakoi vain muutama vastaaja. Myös Turussa ja Jyväskylässä pienten asuntojen vuokriin odotetaan vahvempaa nousua kuin pääkaupunkiseudulla, vaikka molemmissa kaupungeissa saldoluvut laskivat hienoisesti viime kevääseen verrattuna. Oulussa, Kuopiossa ja Lahdessa saldolukujen lasku oli hieman jyrkempää. Lahtea lukuun ottamatta suurten asuntojen vuokrien nousuun uskotaan kaikissa kaupungeissa vahvemmin kuin yksiöiden ja kaksioiden.
Barometriin vastanneiden organisaatioiden asuntosalkkujen keskimääräinen käyttöaste putosi nyt ensimmäistä kertaa alle 95 prosenttiin. Lähes puolet vastaajista odottaa käyttöasteen kuitenkin paranevan tulevan vuoden aikana. Vuokra-asumisen houkuttelevuutta tukee osaltaan vuokrien suotuisa kehitys verrattuna omistusasumisen hintaan.
Raklin Vuokra-asuntobarometri kartoittaa alan asiantuntijoiden odotuksia vuokra-asuntomarkkinoiden kehityksestä. Elo-syyskuun vaihteessa toteutettuun kyselyyn vastasi 66 vuokra-asuntomarkkinoiden asiantuntijaa. Vastaajista 48 prosenttia edustaa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ammattimaisia omistajia ja 22 prosenttia erityyppisiä ARA-vuokra-asuntoja tarjoavia vuokranantajia. Vastaajien edustamat organisaatiot omistavat yhteensä noin 240 000 vuokra-asuntoa. Kyselyn toteutti Raklin toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.
Lisätietoa:
Aija Tasa, 050 327 2077, johtaja, asuminen, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
Hanna Kaleva, 040 555 5269, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy
Vuokra-asuntobarometri, syksy 2023
Tutustu aiempien vuokra-barometrien tuloksiin