• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Siivousalalla esiintyy työvoiman hyväksikäyttöä ja jopa ihmiskauppaa – HEUNIn uusi työkalupakki suosittelee ennaltaehkäiseviä toimia

    Helsingin Sanomat julkaisi viime kesänä artikkelin ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä siivousalalla. Artikkelin myötä useat yritykset ovat havahtuneet pohtimaan omaa rooliaan hyväksikäytön ehkäisemisessä, vaikka työoloihin liittyvät ongelmat eivät ole uusi ilmiö.  

    Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa (HEUNI) on tutkittu ulkomaalaisten Suomessa kokemaa työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa vuodesta 2008 lähtien. Työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti aloilla, joilla käytetään matalasti koulutettua ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Yrityksillä on riski joutua tahtomattaan osalliseksi hyväksikäyttö- ja ihmiskauppatapauksiin lähetettyjen työntekijöiden sekä muiden ulkoistamis-, alihankinta-, ja rekrytointijärjestelyiden kautta. Tapauksilta välttymistä vaikeuttaa se, että kaikki voi näyttää paperilla olevan kunnossa. Todellisuudessa palkka ja työajat eivät välttämättä vastaa työehtosopimusta (HEUNIn julkaisu Likainen Vyyhti 2020).  

    Tilastokeskuksen mukaan kiinteistöjen siivous on ollut ulkomaalaistaustaisen väestön yleisin toimiala vuodesta 2010. Vuonna 2017 hieman yli puolet pääkaupunkiseudulla siivousalalla työskentelevistä oli ulkomaalaistaustaisia. Työvoimapulasta kärsivällä alalla yritysten sopimuskumppanit hyödyntävät runsaasti alihankintaa tilaamalla siivouspalveluita kiinteistö- ja toimitilasiivoukseen tai rakennusprojekteihin yrityksiltä, jotka siirtävät osan tai koko toimeksiannon omille alihankkijoilleen, jolloin tilaajayrityksen riski joutua osalliseksi hyväksikäyttöön lisääntyy merkittävästi.  

    Siivous on Uudellamaalla tarveharkinnasta vapaa ala ja osa työntekijöistä tulee EU:n ulkopuolelta työntekijän oleskeluluvalla tai he ovat taustaltaan turvapaikanhakijoita. Nämä henkilöt voivat olla erityisen alttiita hyväksikäytölle, koska huonokin työpaikka voi tuntua heille houkuttelevalta vaihtoehdolta.  

    Torjumalla alipalkkausta ja muita lievempiä hyväksikäytön muotoja ehkäistään myös ihmiskauppaa 

    Rajanveto lievän ja vakavan hyväksikäytön välillä on vaikeaa. Kun yleisimpiin hyväksikäytön muotoihin, kuten alipalkkaukseen ja ylityökorvausten maksamatta jättämiseen lisätään velkaantumista, rekrytointimaksuja, palkattomia harjoittelujaksoja, tai jos työntekijän palkasta pidätetään esimerkiksi ylisuuria majoitus-, kuljetus- tai työvälinekuluja, muuttuu tilanne vakavammaksi. Suomessa esiin tulleissa vakavissa hyväksikäyttötapauksissa on useimmiten ollut kyse työntekijän riippuvaisen aseman tai turvattoman tilan hyväksi käyttämisestä sekä hänen erehdyttämisestään työn olosuhteista, asumisesta ja palkasta. Näin ollen uhrilla ei ole ollut tosiallista mahdollisuutta lähteä työsuhteesta.  

    Hyväksikäytön uhri on usein haluton hakemaan apua. Tämä voi johtua esimerkiksi kielimuurista, tiedon ja työpaikan ulkopuolisten kontaktien puutteesta, riippuvaisesta asemasta suhteessa työnantajaan esimerkiksi velan tai asumisen takia, taloudellisten vaikeuksien ja muiden seurausten pelosta. Usein työntekijä voi kokea, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa työn tekemistä huonoista olosuhteista huolimatta, koska valittaminen voi johtaa työpaikan ja sitä kautta myös työluvan menetykseen. 

    Tehokkaat ennaltaehkäisevät toimenpiteet rajoittavat vilpillisten toimijoiden mahdollisuuksia hyötyä hyväksikäytöstä ja ne myös torjuvat harmaata taloutta, edistävät reilua kilpailua ja ihmisarvoista työtä. Väärinkäytöksiin osalliseksi joutuminen voi olla yrityksille merkittävä maineriski. Yritykset voivat kuitenkin parantaa työolojen seurantaa sekä alihankintaketjujen hallintaa ulottamalla vastuullisuustoimet koko ketjuun.  

    HEUNI julkaisi kesällä 2020 osana EU-rahoitteista FLOW-hanketta oppaan yrityksille. Se sisältää viisi työkalua, joiden tarkoituksena on parantaa yritysten tietoisuutta ulkomaalaisten kohtaamasta hyväksikäytöstä sekä tukea riskienhallintaa alihankinnassa. Opas on saatavissa ilmaiseksi viidellä eri kielellä.  

    Riskit korostuvat esimerkiksi alihankkijoita, kouluttamatonta, tilapäistä ja/tai kausityövoimaa käyttäessä, ja järjestäytymättömissä yrityksissä. Ennaltaehkäisy kannattaa, sillä työperäisen hyväksikäytön paljastuminen voi tulla yritykselle kalliiksi, väärinkäytökset herättävät helposti huomioita mediassa ja negatiivinen julkisuus voi vahingoittaa yrityksen mainetta sekä siten vähentää asiakkaiden määrää ja tuloja. Lisäksi vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta työntekijöitä kohtaan lisää työntekijöiden turvallisuutta, työn sujuvuutta ja laatua, sekä vahvistaa yrityksen profiilia proaktiivisena toimijana näin parantaen markkina-asemaa ja torjuen epäreilua kilpailua. 

    Vilpillisten toimijoiden pääsyä alihankintaketjuihin vahvistamalla alihankintaketjujen läpinäkyvyyttä ja kontrollia 

    Ennaltaehkäisyn lisäksi yritykset voivat tiedottaa riskiryhmiä heidän oikeuksistaan sekä varmistaa, että apua tarvitseva työntekijä tietää mistä hakea neuvoa ja tukea. Olennaista ennaltaehkäisyssä on lisätä vuoropuhelua toimittajien ja kumppanien kanssa. Vuoropuhelua voidaan myös tehostaa eettisten ilmoituskanavien kautta, joiden avulla voidaan saada anonyymisti tietoa ongelmista, sekä mahdollistamalla epävirallisempia keskusteluja työntekijöiden kanssa. Tärkeää on myös, että yrityksen henkilökunta tietää mitä tehdä mahdollisten epäilysten herätessä, jakaa vihjetietoa sekä tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa matalalla kynnyksellä.  

    Lisääntynyt ymmärrys työvoiman hyväksikäytön laajuudesta ja vakavuudesta, mediahuomio ja yritysvastuun kasvava merkitys kuluttajille ovat lisänneet keskustelua paikallisista ihmisoikeusongelmista ja sosiaalisesta vastuusta. Riskialana siivous- ja puhtaanapitosektorin toimijoiden tulisi katsoa rohkeasti omaa toimintaa ja arvioida mitä voisi vielä tehdä ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Hyviä vinkkejä alihankinnan puhtaana pitoon saa esimerkiksi HEUNIn ilmaisista oppaista.  

    Flow-hankkeen loppuseminaari pidetään 26.marraskuuta klo 11–13. Tilaisuuden pääpuhujana on Neill Wilkins (UK Institute for Business and Human Rights (IHRB)) ja ennen kansainvälisistä vieraista koostuvaa paneelia kuulemme myös hankekumppanien Aino Ahon ja Anne-Maria Flanaganin puheenvuorot yritysten toimista työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi. Tilaisuuden kieli on englanti. Voit ilmoittautua mukaan täällä.