Kaava kahdessa vuodessa vai sittenkin nopeammin?

Asemakaavoituksen kesto on pidentynyt huomattavasti 2000-luvulla. Suurissa kaupungeissa asemakaavaprosessi vireilletulosta hyväksymiseen kesti vuosituhannen alussa lähes poikkeuksetta noin viidestä kuukaudesta 11 kuukauteen. Vuosien 2021–2025 asemakaavojen mediaanit vaihtelivat sen sijaan 12:n ja 26 kuukauden välillä. Kaupunkikohtainen mediaani saattoi nousta jopa nelin- tai viisinkertaiseksi vuosituhannen alun tilanteeseen verrattuna.

Viimeisimpien vuosien tulokset paljastuvat Raklin ja kumppaneiden toteuttamasta kymmenen kaupungin asemakaavojen ja rakentamislupien läpimenoseurannasta keväältä 2026. Yhteistyöprojektissa laadittiin seurantamalli, jolla pystytään kaavoituksen osalta katsomaan kestoa kaavan vireilletulosta hyväksymiseen ja hyväksymisestä voimaantuloon. Malli auttaa kaupunkeja kehittämään omia prosessejaan ja vuoropuhelua kiinteistönomistajien kanssa.

On myös syytä alleviivata, että kaavoituksen kesto ei riipu pelkästään kaupungin toiminnasta. Kyse on kokonaisuudesta, jossa myös muiden viranomaisten ja hankkeeseen ryhtyvän toiminta sekä kaupungeissa ja yhteiskunnassa vallitsevat olosuhteet, kuten rakentamisen suhdanne, vaikuttavat läpimenoaikoihin.

Maankäyttösopimus ei automaattisesti selitä kaavapäätöksen viiveitä

Muutoskaavoja laadittiin tarkastelujaksolla selvästi ensikaavoja enemmän. Ensikaavojen laatiminen kesti muutoskaavoja pidempään. Näin ollen muutoskaavoihin usein liitetty haastavuustekijä, eli osapuolten ja intressien moninaisuus, ei yksistään vaikuttaisi pidentävän kaavoitusta merkittävässä määrin.

Uusien alueiden ottaminen kaavoituksen piiriin edellyttää huolellisia maaperään, yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja kaavatalouteen liittyviä tarkasteluita, samoin luotoselvitykset vaativat aikaa. Selvitysten määrä on kasvanut merkittävästi, ja osa luontoselvityksistä voidaan tehdä vain rajattuna aikana vuodesta. Jos et silloin selvitä, niin odotat 10 kuukautta.

Joissakin kaupungeissa saatetaan pienetkin muutokset viedä kaavoihin, kun toisaalla ne hoidetaan poikkeamisluvilla. Siellä missä helpot tapaukset hoidetaan kaavoitusta keveämmällä poikkeamislupaprosessilla, kaavoitukselle jäävät haastavammat ja pitkäkestoisemmat hankkeet. Tämä pidentää kaavojen läpimenoajan mediaania verrokkikaupunkeihin nähden. Eroja kaupunkien välille voi muodostua siitäkin, tuleeko kaava vireille pian kaavahakemuksen saapumisen jälkeen, vai vasta kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmis ja viitesuunnitelma jo hakijalta saatu.

Lautakuntakaavojen mediaani oli kaupungeittain kuudesta 12 kuukauteen. Valtuustokaavojen mediaani oli vuorostaan 14:stä 39 kuukauteen. Kaavapäätöksen vieminen ylimmälle päätösportaalle hyväksyttäväksi pidentää itsessään prosessia jossain määrin. Suurempi selittäjä valtuustokaavojen pidemmälle läpimenoajalle on kuitenkin se, että valtuustoon viedään suuremmat, strategisemmat tai muuten haastavammat kaavat. Pienet ja helpot käsitellään lautakunnissa.

Yleinen käsitys myös on, että maankäyttösopimuksen laatiminen kaavan yhteydessä pidentää kaavan hyväksymistä. Seurantamme tulokset vahvistavat tämän useimpien kaupunkien kohdalla selvästi. Mutta joukossa oli pari kiinnostavaa poikkeusta.

Porissa ja Vantaalla tulos olikin päinvastainen. Sopimuksellisten kaavojen läpimenoaika oli ei-sopimuksellisia lyhyempi. Näin ollen sopimuksen valmiiksi saattaminen ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä ei automaattisesti selitä pidempää läpimenoaikaa.

Seurantadatan perusteella myöskään kaavojen suurempi kerrosala ei itsessään venytä kaavoitusta. Kerrosala kasvoi vuonna 2025 edellisvuosiin verrattuna, mitä selittää teollisuudelle, kuten datakeskuksille, kaavoittaminen.

Panosta kaavoituksen varhaisiin vaiheisiin ja minimoi selvitykset

Kaavoituksen panokset kannattaa laittaa alkumetreille. Sopimusvalmistelun käynnistäminen yhdessä kiinteistönomistajan kanssa kaavoituksen alkuvaiheessa sujuvoittaa etenemistä. Alussa pitää myös varmistaa, mitä selvityksiä kaava oikeasti edellyttää, ja välttää asioiden selvittämistä varmuuden vuoksi. Yksityiskohtaisuuksiin keskittyvän kaavan laatiminen voi kestää pitkään, mutta sen elinaika jäädä hyvin lyhyeksi. Vähemmän yksityiskohtainen kaava olisi todennäköisesti ripeämmin valmisteltavissa ja kestäisi voimassa ollessaan paremmin aikaa.

Kokeiluja, joilla hallinnon sisäisiä tai yhteistyöprosesseja saadaan tehostettua, kannattaa ottaa vakiokäytännöiksi. Tavoitteena tulee olla sujuva ja ennakoitava eteneminen kaavasta toteutukseen.

Seurantamallin rakentamisessa olivat keväällä 2026 mukana: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Turku, Vaasa ja Vantaa sekä Kuntaliitto, Rakennusteollisuus RT, Suomen ympäristökeskus, Hemsö Suomi, Julius Tallberg-kiinteistöt, SATO, Senaatti-kiinteistöt ja YH kodit. Konsulttina toimi Mittaviiva Oy. Seurantaa jatketaan ja mukaan otetaan lisää kiinnostuneita kuntia.