Tyhjistä toimistoista eläväksi kaupunginosaksi 

Helsingin kaupunki käynnistää syksyllä Pitäjänmäen osayleiskaavan laadinnan. Pitäjänmäki on kiinteistönomistajien keskuudessa tunnettu korkean vajaakäytön alueena aina finanssikriisistä lähtien. Alueella on toki paljon vakiintuneita käyttäjiä, kuten teollisten toimijoiden ympärille muodostunut suunnitteluyritysten klusteri. Alue ei silti ole koskaan toipunut matkapuhelin-Nokian toimintojen poistumisesta vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen. 

Helsinki Research Forumin viimeisimmän vajaakäyttötilaston mukaan alueella on tyhjillään noin 100 000 toimistoneliötä eli reilu neljännes alueen tilakannasta. Vajaakäyttöaste vaikuttaa vakiintuneen yli 27 prosentin tasolle vuoden 2024 jälkeen ja on nykyisellään noin 28 prosenttia. Kiinteistöliiketoiminnan harjoittamisen kannalta haastavin alue on Valimotien varsi ja Valimotien ja Vihdintien välinen alue, jossa vajaakäyttöaste kipuaa 35 prosentin tuntumaan. Vihdintietä tulevaisuudessa kulkeva pikaraitiotie lisää alueen vetovoimaa, mutta luo myös painetta maankäytön muutokselle. 

Asumisen lisääminen alueelle on alueen toimijoiden intressissä, mutta Helsingin kaupunki pyrkii samalla turvaamaan teollisuuden toimintaedellytykset – ihan kaikkialle teollisuuden kainaloon asuminen ei sovi. Hankkeet voidaan toteuttaa osin purkavana täydennysrakentamisena, ja osin konversiohankkeina, mikäli rakennuksen teknis-taloudelliset ominaisuudet tukevat tätä toteuttamistapaa.  

Asumista lisäämällä alueelle luodaan myös vahvempaa kysyntää palveluille, joita myös toimistoissa päivisin työskentelevät voivat hyödyntää. Toimistokannan vähentäminen näkyy jäljelle jäävien talojen paranevissa käyttöasteissa. Syntyy positiivinen kierre.  

Asuminen ei toki yksin riitä, sillä alueen selkeä ongelma tänä päivänä on heikko imago. Kasvojenkohotus, cityvihreän lisääminen ja kulkuväylien selkeyttäminen ovat keinoja, joita hyödyntämällä alueesta voidaan rakentaa houkuttelevampi niin yrityksille, työntekijöille kuin asukkaillekin. Julkisen tilan laadulla on keskeinen rooli: katutilan viihtyisyys, palveluiden näkyvyys ja saavutettavuus sekä turvallinen ja selkeä liikkuminen luovat perustan arjen toimivuudelle.  

Alueen kehittäminen yleiskaavaprosessin kautta on kaukana pikaratkaisusta. Olisi huomattavasti ketterämpää kehittää aluetta poikkeamislupaprosessien kautta hyödyntäen rakentamislain 57 §:ää, ainakin siirtymävaiheessa. Tällöin hyvin perustellut, nopeasti käynnistettävät hankkeet, voisivat toimia suunnannäyttäjinä ja madaltaa kynnystä laajemmalle muutokselle. Samalla kertyisi arvokasta kokemusta siitä, millaiset ratkaisut toimivat juuri Pitäjänmäen kaltaisella hybridialueella. 

Lopulta kyse ei ole vain yksittäisistä hankkeista tai kaavamerkinnöistä, vaan suunnan muuttamisesta. Pitäjänmäellä on olemassa vahva infrastruktuuri, hyvä saavutettavuus ja merkittävä rakennuskanta ja nyt tarvitaan rohkeutta uudistaa niitä vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Oikein toteutettuna alueella on kaikki edellytykset kehittyä monipuoliseksi työpaikkojen, asumisen ja palveluiden kaupunginosaksi.