Reetta Nousiainen
Erikoisasiantuntija, FT
Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin rakennettuun kulttuuriperintöön: historiallisiin rakennuksiin, arkeologisiin kohteisiin ja kulttuurimaisemiin. Muuttuvan ilmaston vaikutukset rakennuksille voidaan jakaa äkillisiin ja vähitellen kehittyviin. Erityisesti vähitellen kehittyvään ilmastorasitukseen voidaan varautua systemaattisella seurannalla, joka integroidaan kohteen kunnossapitoon ja korjaussuunnitteluun.
Kulttuuriperintö ja ilmastonmuutos -hankkeessa kehitetään ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantamenetelmää, joka auttaa varautumaan ilmastoriskeihin ja edistämään rakennusperinnön säilyttämistä muuttuvassa ilmastossa. Hankkeessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennusperinnölle on tarkasteltu tapaustutkimuksin, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea erilaisissa ilmasto-olosuhteissa ja edustavat aikakausia aina keskiajalta 1990-luvun loppuun. Mukana olevien 19 kohteen joukkoon mahtuu niin perinteisiä hirsi- ja kivirakennuksia kuin modernia arkkitehtuuria. Kohteiden ilmasto-olosuhteiden kartoittamisessa on hyödynnetty mm. hankkeessa tuotettua mikroilmaston tulkintaopasta sekä tiettyjen rakennetyyppien rakennusfysikaalisen toiminnan mallinnuksia nykyisessä ja tulevaisuuden ilmastossa.
Suomenlinna C58 aliupseeritalo on yksi Kulttuuriperintö ja ilmastonmuutos -hankkeen tapaustutkimuskohteista.
Kuva: Suomenlinnan hoitokunta, Jaakko Koljonen.
Tapaustutkimuskohteissa on jo tunnistettu muuttuvan ilmaston ja äärisäiden vaikutus kohteiden kunnossapitoon. Etenkin kasvava kosteusrasitus lisää riskejä erilaisille vaurioille ja jäätymis-sulamisvaihtelut koettelevat rakenteita. Perinteiset massiivirakenteet ovat muuttuvassakin ilmastossa vikasietoisia. Toisaalta eri aikakausille tyypilliset arkkitehtoniset ratkaisut, yksityiskohdat tai materiaalit voivat muodostaa ristiriitojakin muuttuvaan ilmastoon sopeutumisessa. Vanhimmassa rakennusperinnössä ei juuri ole vedenohjausjärjestelmiä eikä rännien ja syöksytorvien sovittaminen esimerkiksi keskiaikaiseen kivikirkkoon ole läpihuutojuttu. Yhtä lailla modernimpi puhdaslinjainen, räystäätön ja sokkeliton arkkitehtuuri asettaa vaatimuksia kasvavalle sade- ja sulamisvesien hallinnan tarpeelle.
Muuttuva ilmasto ei rasita rakennuksia pelkästään ulkoisesti vaan vaikuttaa myös sisäilman olosuhteisiin. Kosteuden ja lämpötilojen lisääntyvä vaihtelu synnyttää tarpeita olosuhteiden seurannalle ja hallinnalle. Etenkin museokohteissa
olosuhdehallinta on keskeistä arvokkaiden rakennusten, rakenteiden ja sisustusten vaalimiseksi, mutta lisääntyvät lämpö- ja kylmyysaallot vaikuttavat myös asumis- ja työskentelyolosuhteisiin rakennuksissa.
On selvää, että ilmastonmuutoksen edetessä rakennusten huoltoväli lyhenee ja jatkuvan ylläpidon merkitys kasvaa entisestään. Seurantatieto auttaa kiinnittämään huomiota materiaalien, suunnittelun ja työn laatuun sekä rakennuksen käytön ja
kunnossapidon käytänteisiin. Seuranta on yksinkertaisimmillaan systemaattista, pitkäjänteistä havainnointia ja dokumentointia, johon voidaan yhdistää tarpeen ja resurssien mukaan olosuhdeseurantaa. Kehitettävä seurantamenetelmä tulee vuonna
2027 kaikkien saataville Museoviraston ylläpitämälle Korjaustaito.fi -sivustolle.
Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman kehittämishankkeen toteuttavat 2024–2027 Suomenlinnan hoitokunta, Alvar Aalto -säätiö, Museovirasto ja Oulun yliopisto.
Reetta Nousiainen
erikoisasiantuntija, FT
Museovirasto
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan Sivistyshallinto 2030 -uudistuksen myötä Suomenlinnan hoitokunta yhdistyi Museoviraston kanssa kulttuuriperinnöstä vastaavaksi virastoksi 1.1.2026.
