Johanna Kaalikoski
Kiinteistö- ja rakentamisalalta kuunneltuna kuntavaalikeskustelu vaikuttaa hyvältä. Kuntien muuttuvat tehtävät nostavat esiin meikäläisittäin juuri oikeita ja tärkeitä asioita – kunnat itse päättävät siitä, millaisen elinympäristön ne asukkailleen tarjoavat. Luin netissä julkaistuja kuntavaaliohjelmia rakennetun ympäristön silmälasien läpi. Millaisia hyvän arjen rakennusaineita puolueet ovat vaaliagendalle nostaneet?
Kokoomuksen kuntavaaliohjelma avautuu sanoilla toimiva, terve ja turvallinen. Nämä kaikki liittyvät rakennettuun ympäristöön ja kunnan teknisellä toimialalla tehtäviin ratkaisuihin. Puolue korostaa kaupunkiseutujen menestyksen merkitystä, mikä mielessäni yhdistyy suoraan muutosvelkaan, joka terminä lanseerattiin tällä viikolla ROTI-julkistuksessa. Konkreettisista tarpeista Kokoomus nostaa esiin terveelliset koulurakennukset ja turvalliset koulureitit. Myös sujuvat lupaprosessit ja toimiva kaavoitus nousevat tulevaisuuden menestystekijöiden kokoomuslaiselle listalle kuten myös liikenne- ja kaupunkisuunnittelu sekä ikääntyvien asumiseen liittyvät tarpeet.
Keskustan ohjelmassa kiinteistö- ja rakentamisalaan liittyviä teemoja ovat asuminen ja vapaus valita kotipaikka. Puolue käsittelee rakennettua ympäristöä erityisesti viihtyisyyden ja luonnon sekä turvallisuuden kannalta. Muunneltavuus ja joustavuus nousevat myös Keskustan agendalle. Erityispiirteenä tästä ja myöhemmin referoimastani Vasemmistoliiton vaaliohjelmasta pistää silmään puurakentamiseen kannustaminen. Keskusta tarttuu tiukasti myös kestävän kehityksen edellytysten parantamiseen rakennetussa ympäristössä.
SDP erottuu puolueiden kirjosta poikkeuksellisen tiiviillä kuntavaaliviestillä. Listalle on mahtunut mukaan koulujen korjausrakentamisen tarve, eri alueiden elinvoimaisuuden tasapuolinen kehittäminen sekä kohtuuhintaisten asuntojen puute. Ohjelmassa nostetaan esiin myös lähiöiden kehittämistarpeet sekä liikenneratkaisuissa yksityiskohtana pyöräreittien rakentaminen.
Vihreiden vaalilupauksissa rakennettu ympäristö näkyy yksittäisinä mainintoina päälupausten alla. Koulujen sisäilmaongelmiin tämäkin puolue lupaa ohjelmassaan tarttua, ja kestävän kehityksen osalta kantaa otetaan vahvasti rakennusten energiatehokkuuteen sekä maankäytön ja liikkumisen ratkaisuihin. Ohjelmaan on nostettu myös kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen sekä segregaation torjuminen, turvapaikanhakijoiden asuttaminen ja yksinasuvien huomioiminen asuntomarkkinoilla. Vihreät kiinnittävät erityishuomiota julkisten tilojen esteettömyyteen sekä kuntien mahdollisuuteen tarjota tiloja aloittelevien yritysten käyttöön.
Perusuomalaiset avaavat keskustelun rakennetusta ympäristöstä räväkästi toteamuksella ”seiniä ei selityksiä”. Painopiste on vahvasti kohtuuhintaisessa asumisessa. Tämä puolue ottaa esiin myös rakennusvalvonnan merkityksen kosteus- ja homeongelmien torjunnassa. Kaavoituksessa perussuomalaiset korostavat asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, läpinäkyvyyttä ja pysäköinnin turvaamista. Liikkumisen osalta tässä ohjelmassa painottuu verkoston ylläpidon kiireellisyys sekä kevyen liikenteen väylien merkitys ihmisten arkiliikunnassa.
Vasemmistoliitto nostaa viiden tavoitteen listalleen kaksi selkeästi rakennettuun ympäristöön liittyvää asiaa: kohtuuhintainen asuminen ja hyvä asuinympäristö. Erityisesti puolue nostaa esiin kuntien päätösten vaikutuksia asumisen hintaan. Vasemmistoliitto ottaa ohjelmassaan kantaa myös siihen, miten kaavoitus vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin. Puolue pyrkii ehkäisemään asuinalueiden eriytymistä sekä tukemaan kestävää kehitystä, joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Tästä ohjelmasta erottuu taiteen ja vihreyden roolin huomioon ottaminen asuinalueilla.
Kristillisdemokraatit keskittyy ohjelmassaan puitteita enemmän sisältöihin. Rakennetun ympäristön liepeillä kuitenkin liikutaan, kun puhutaan vanhusten asumisratkaisuista, perheystävällisistä ympäristöistä ja turvallisesta koulutiestä. Myös sujuvat lupakäytännöt ja elinkeinoelämää tukeva kaavoitus on kirjattu tavoitteisiin. Viihtyisien kaupunkiseutujen luomisessa tämä puolue korostaa asukkaiden osallistamisen merkitystä sekä asuinalueiden, rakennusten ja ihmisten elinkaarten huomioimista. Yksityiskohtina ohjelmasta nostan esiin IoT:n käsittelyn, vaatimuksen kiinteistöveron kohtuullisuudesta sekä maininnan liikuntapaikkojen kehittämisestä ja rakentamisesta.
Suomen ruotsalainen kansanpuolue painottaa, että rakennukset tulee suunnitella hyvin, rakentaa huolella, hoitaa vastuullisesti ja korjata kun tarvetta ilmenee. Elinkeinopolitiikan saralla puolue nostaa esiin yritys- ja teollisuustonttien saatavuuden turvaamisen maankäytönsuunnittelun keinoin. RKP pitää tärkeänä myös ekologisia yhdyskuntia, toimivaa liikennesuunnittelua ja väylien kunnossapitoa.
Pienpuolueiden yhteinen vaatimus on julkisten tilojen tarjoaminen avoimesti kaupunkilaisten käyttöön. Liberaalipuolue ottaa kantaa myös maankäytön ja asumisen markkinaehtoisuuteen. Nostettakoon tästä ohjelmasta erityisesti esiin normien purku ja riittävä tonttitarjonta. Piraattipuoluekeskittyy vaaliohjelmassaan tietoyhteiskuntaan liittyviin näkökulmiin, mutta mukaan mahtuu myös kolme rakennetun ympäristön teemaa: normeista joustaminen, joukko- ja kevyen liikenteen suosiminen sekä kunnan tilojen laaja käyttö. Kaupunkiteemalla kamanjoiva Feministinen puoluepuhuu kohtuuhintaisen vuokra-asumisen, edullisen joukkoliikenteen ja viihtyisyyttä korostavan kaupunkisuunnittelun puolesta. Puolue kannustaa ohjelmassaan kaikille saavutettavien rakennusten ja liikennevälineiden toteuttamiseen sekä asuntorakentamisen merkittävään lisäämiseen.
Kuntavaaliohjelmien sisältöä voisi summata toteamalla, että ilahduttavan suuren painoarvon rakennetun ympäristön kehittäminen niissä saa. Toivoa sopii, että aihepiiri kiinnostaa myös jatkossa pian valittavia päättäjiä ja heillä on kykyä nähdä tehtävien ratkaisujen pitkän aikavälin vaikutukset.
Puolueiden lupausten perusteella näyttäisi ainakin siltä, että resursseja kosteus- ja homeongelmien taklaamiseen on seuraavien neljän vuoden aikana luvassa. Ja kohtuuhintaisen asumisen, joukkoliikenteen ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan merkittävästi huolimatta vaalien tuloksesta.
Johanna Kaalikoski
