• fi
  • en
  • Energiatehokkuussopimus kirittää kiinteistöalaa – energiaa on säästetty 335 000 kerrostaloasujan vuotuisen sähkönkulutuksen verran

    Kiinteistöala on tehnyt kuluvan energiatehokkuussopimuskauden aikana lähes 6500 energiatehokkuustoimenpidettä ja näin saavuttanut huiman 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön. Tämä vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua. Sopimuskausi päättyy vuonna 2025 ja ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa energiatehokkuussopimukselle.

    Kiinteistönomistajat tekevät pitkäjänteistä energiatehokkuustyötä kiinteistöissään. Vuodesta 2017 vuoteen 2021 kiinteistöala on saavuttanut 469 gigawattitunnin vuotuisen energiansäästön, joka vastaa 335 000 kerrostaloasujan vuosittaista sähkölaskua.

    Kiinteistöala on investoinut energiatehokkuustoimiin yhteensä 95 miljoonaa euroa ja tehnyt lähes 6500 erilaista energiatehokkuuteen tähtäävää remonttia tai parannusta. Energiatehokkuutta on parannettu erityisesti optimoimalla ja säätämällä lämmitysjärjestelmää ja ilmanvaihtoa.

    Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmaan on sitoutunut yli 150 kiinteistöalan yritystä, joilla on tuhansia palvelukiinteistöjä ympäri Suomea. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmassa on mukana 40 vuokra-asuntotoimijan yli 260 000 vuokra-asuntoa.

    – Kiinteistöalalla on sekä osaamista että resursseja parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta. Alalla otetaan rohkeasti käyttöön uusinta teknologiaa ja toimintaa kehitetään yhdessä palveluntarjoajien kanssa, johtaja Aija Tasa Raklista kertoo.

    Energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuonna 2025 – ala toivoo uudelta hallitukselta jatkoa

    Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus on kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin, työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja Energiaviraston välinen sopimus. Se jakaantuu toimitilojen ja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmiin. Parhaillaan on menossa toinen sopimuskausi, joka päättyy vuonna 2025.

    – Alalla on totuttu tekemään yhteistyötä ja kantamaan yhteiskuntavastuuta. Vaikuttavilla energiatehokkuustoimilla voimme myös osoittaa, että vapaaehtoinen sopimus on erittäin toimiva ratkaisu, eikä pakottavaa lainsäädäntöä tarvita, Tasa sanoo.

    – Energiatehokkuussopimuksista on muotoutunut Suomessa niin luonnollinen osa valtion, yritysten ja kuntien yhteistä työtä energiatehokkuuden edistämiseksi, että on vaikea hahmottaa, miten me ilman sopimuksia ylipäätään toimisimme. Sopimusten vaikuttavat säästötulokset puhuvat vahvasti puolestaan ja sen verkoston kautta ulottuvillamme on paras mahdollinen osaaminen. Kustannustehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus ovat arvoja, joiden kanssa kannattaa yhdessä jatkaa seuraavalle jaksolle. Vuodet 2026-2035 eivät ole sille huono arvaus, Energiaviraston johtaja Heikki Väisänen kertoo.

    Energiatehokkuussopimukset ovat merkittävä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja tärkeä keino edistää energian tehokasta käyttöä. Energiatehokkuuteen kannustaa myös EU:n energiatehokkuusdirektiivi ja sen tavoitteet.

    Lisätietoa:

    Aija Tasa, johtaja, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
    050 327 2077

    Heikki Väisänen, johtaja, Energiavirasto
    029 5050 120 

    Harri Heinaro, johtava asiantuntija, Motiva
    050 913 3679

    Lue lisää uutisiamme