Asuntopolitiikka, asumisen selvitykset, kustannukset ja verotus, toimialan juridiikka, VAETS-vastuuhenkilö, Pirkanmaan aluetoimikunta
Korkein oikeus antoi 29.5.2026 ratkaisun vuonna 2013 sattuneeseen liukastumistapaukseen. Tapauksessa henkilö liukastui kiinteistön alueella maaliskuussa 2013 ja vaati kiinteistönomistajalta sekä tämän vakuutusyhtiöltä korvauksia tapaturman aiheuttamista vahingoista.
KKO myönsi asiassa valitusluvan ainoastaan vanhentumiskysymyksen osalta. Se katsoi, että vakuutusyhtiö oli toiminut kiinteistönomistajan edustajana ja että henkilö oli esittänyt korvausvaatimuksensa asianmukaisesti vakuutusyhtiön kautta. Tämän vuoksi korvausvaatimukset eivät olleet vanhentuneet. KKO ei muuttanut hovioikeuden ratkaisun lopputulosta.
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi vuonna 2023, että henkilölle oli tapaturman seurauksena aiheutunut lievä aivovamma jälkitiloineen sekä niskan retkahdusvamma jälkitiloineen. Käräjäoikeus velvoitti kiinteistönomistajan ja vakuutusyhtiön korvaamaan vahingon suorista ja epäsuorista seurauksista aiheutuneet kulut. Korvausten yhteismäärä nousi yli kahteen miljoonaan euroon, josta vakuutusyhtiön osuus on vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän mukaan miljoona euroa ja loput jää kiinteistönomistajalle.
Vastaajat valittivat ratkaisusta Vaasan hovioikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi kaikki valitukset ja piti käräjäoikeuden tuomion voimassa. Kunnossapitovastuun osalta hovioikeus viittasi käräjäoikeuden perusteluihin eikä muuttanut ratkaisua.
Kiinteistönomistaja valitti hovioikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen ja haki valituslupaa vanhentumisasian ja syy-yhteyden uudelleenarvioinnin sekä muun painavan syyn perusteella. KKO kuitenkin rajasi käsittelyn koskemaan vain vanhentumiskysymystä ja hylkäsi valituslupahakemuksen muilta osin. Vanhentumisen katkaisemisen osalta KKO yhtyi hovioikeuden kantaan siitä, että vakuutusyhtiö on toiminut kiinteistönomistajan edustajana ja että kantaja on asianmukaisesti toimittanut kanteessa tarkoitettuja korvausvaatimuksia koskevat vaatimuksensa kiinteistönomistajalle. Näin ollen hovioikeuden tuomiota ei muuteta.
Koska KKO ei antanut valituslupaa muilta osin, ei ratkaisua ei voida pitää ennakkotapauksena liukkaudentorjunnan ja kiinteistönomistajan huolellisuuden osalta.