Maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kaupunkikehityshankkeet, liikennejärjestelmät, infran hallinta ja kehittäminen, Keski-Suomen aluetoimikunta
Kaupunkien keskusta-alueilla on nyt näytön paikka. Ydinkeskustat hiljenivät pandemian aikana, ja monessa kaupungissa pohditaan keinoja nostaa keskusta-alueet uuteen kukoistukseen. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli ry uskoo, että keskustojen elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa aktiivisella kehittämisellä ja investointeja mahdollistamalla.
Kaupunkien ydinkeskustat ovat tällä hetkellä isojen ilmiöiden, kuten pandemian ja kaupan alan murroksen vauhdittamassa muutosvaiheessa. Keskusta-alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen edellyttää aktiivista kehittämistä ja investointien mahdollistamista.
”Helposti ajatellaan, etteivät kaupungit ole olleet erityisen aktiivisia kaavoittamaan keskustojaan ja kehittämään niiden maankäyttöä. Kaupungit ympäri Suomen ovat kuitenkin kaavoittaneet keskusta-alueitaan hyvinkin paljon 2000-luvulla”, Raklin yhdyskunta ja infra -toimialan johtaja Kimmo Kurunmäki huomauttaa.
Kurunmäen mukaan onnistuneista kehityshankkeista on esimerkkejä ympäri Suomen.
”Tampereella on toteutettu merkittäviä ja kiinnostavia hankkeita toisensa perään, mikä on luonut itseään ruokkivan positiivisen kierteen. Helsingissä tehdään puolestaan hyvää työtä alueellisissa keskuksissa. Malmilla on toteutettu hyviä kiinteistökehityshankkeita ja Myllypuroon satsatut rakentamishankkeet, kuten ammattikorkeakoulu, ovat onnistuneet synnyttämään muutakin toimintaa siihen rinnalle”.
Raklissa uskotaan, että jokaisella kaupungilla on omat vahvuutensa, joista keskusta-alueet voivat ammentaa kiinnostavuutta. Ydinkeskustan vahvuus voi olla esimerkiksi mielenkiintoiset tapahtumat, yksittäiset käyntikohteet tai vireä elinkeinoelämä. Kurunmäen mukaan asukkaiden houkutteleminen keskustoihin on tärkeää elinvoiman ylläpitämiseksi, sillä mitä vähemmän asukkaita keskustassa on, sitä haavoittuvampi se on markkinoiden ja kaupan muutoksille.
”Täydennys- ja lisärakentamisen tarjoamia mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää keskusta-alueiden kehittämiseksi ja tyhjillään olevia tiloja voitaisiin muuttaa asunnoiksi käyttötarkoitusmuutosten kautta. Tämä vaatii aktiivista kaavoitusta ja joustavia lupaprosesseja. Lisäksi on tärkeää, että kiinteistönomistajat tekevät yhteistyötä kaupunkien kanssa kiinteistöjen ja naapuruston vetovoiman vahvistamiseksi”, Kurunmäki sanoo.
Keskustat houkuttelevat ihmisiä moninaisuudellaan ja keskitetyllä palveluverkollaan, minkä vuoksi tarjolla tulisi olla sekä maksullisia että maksuttomia palveluja. Kestävän kaupungin periaatteisiin kuuluu, että keskustan tulisi olla saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla.
”Etenkin isoissa kaupungeissa joukkoliikenteen tulisi olla runko, joka luo saavutettavuuden. Myös kävelyllä on merkittävä rooli keskustoissa, minkä vuoksi liikkumisen ympäristöt tulisi olla miellyttäviä ja houkuttelevia”, Kurunmäki toteaa.
Rakli käynnisti tammikuussa Tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikan, joka kokoaa ratkaisuja ja toimenpiteitä kaupunkikeskustojen uudistumiskyvyn ja elinvoiman kasvattamiseksi.
Tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikkaan osallistuvat Jyväskylän kaupunki, Keravan kaupunki, Kuopion kaupunki, Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Mikkelin kaupunki, Oulun kaupunki, Porvoon kaupunki, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, Vaasan kaupunki, Vantaan kaupunki, A. Ahlström Kiinteistöt, Avara, Citycon, Keva, NCC, Senaatti-kiinteistöt, S-Pankki Rahastoyhtiö, Trevian Asset Management sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Useasta kaupungista on mukana myös paikallinen kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys.
Raklin klinikoissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Klinikoiden tavoitteena on törmäyttää näkökulmia sekä nostaa esiin uusia ajatuksia ja ideoita. Klinikat toteutetaan työpajatyöskentelynä, johon kutsutaan mukaan klinikan aiheen tiimoilta keskeisimmät tahot. Työpajoissa osallistujat pohtivat, kehittävät ja luovat yhdessä parhaita ratkaisumalleja.
Tulevaisuudenkestävät kaupunkikeskustat -klinikka
